Siinä missä Donald Trump oli pitkälle kääntämätön kortti ottaessaan presidentin viran vastaan kahdeksan vuotta sitten, nyt tiedetään paljon enemmän. Tiedetään sekin, että Trump on arvaamaton.
Juuri arvaamattomuus on Trumpin tärkein paineistustyökalu. Siksi varpaillaan ollaan nyt niin Euroopassa, Venäjällä kuin Kiinassakin.
Varmaa on, että Trump alkaa suojata Yhdysvaltain teollisuutta tuontitulleja korottamalla. Kuinka kipeästi tullit osuvat EU:hun, jää nähtäväksi. Suomelle tullit voivat merkitä tuotannon siirtymistä eli työpaikkojen katoamista täältä Yhdysvaltoihin.
Tulliväännöissä on varmasti sijaa trumpilaisille diileille. Vaalilupaustaan johtaja ei kuitenkaan voi kokonaan vesittää.
Eurooppalaisittain kriittisiä kysymyksiä ovat myös Trumpin suhde Natoon sekä Venäjään ja sitä kautta Ukrainan sotaan.
Jo ensimmäisellä presidenttikaudellaan Trump painosti Naton eurooppalaisia jäsenmaita kasvattamaan sotilasmenojaan. Taannoin tuli julki lehtitieto, jonka mukaan Trump aikoo vaatia Nato-maita nostamaan puolustusmenojen osuuden bruttokansantuotteesta nykyisestä kahdesta prosentista jopa viiteen.
Lukemassa on varmasti tinkimisen varaa. Mutta ei myöskään ole kohtuutonta vaatia, että Eurooppa ottaa enemmän vastuuta turvallisuudestaan, jonka suurin uhka tulee maanosan sisältä Venäjältä. Suomi käyttää nyt puolustukseen 2,4 prosenttia BKT:staan.
Eniten Eurooppa odottaa sitä, pystyykö Trump lopettamaan Ukrainan sodan. Vaalikampanjan aikainen lupaus yhdessä vuorokaudessa syntyvästä sovusta on jo vaihtunut puoleksi vuodeksi. Lyhennettynä Trumpin suunnitelma näyttää siltä, että sekä Venäjän että Ukrainan on tingittävä vaatimuksistaan.
Ukrainan sodan lopetus on tullien ohella lupaus, josta Trump ei voi tinkiä. Tämä merkinnee ankaraa painostusta sekä Venäjä että Ukrainaa kohtaan. Ukrainalle oikeudenmukaista rauhaa on tuskin enää saavutettavissa. Merkittävää olisi sekin, jos syntyisi rauha, joka osoittaisi Putinille, ettei rikos kannata.
Ratkaiseva kysymys voi olla se, keitä Trump päätöksiä tehdessään kuuntelee. Painajaisnäkymä on, että vallanhimoinen Elon Musk todella pääsee vaikuttamaan päätöksiin. Intoa vaikuttaa maailmantapahtumiin on myös Donald Trump Jr:llä, joka haluaa olla enemmän kuin vain isänsä poika.
Maltillisempaa linjaa Trumpin takana edustavat ulkoministeri Marco Rubio sekä Ukraina-lähettiläs Keith Kellogg. Heidän painoarvonsa vain on vielä arvoitus.
Suomi on Valkoisesta talosta katsottuna vähäinen tekijä, mutta Trump on osoittanut, että hän voi kallistaa korvaansa myös pienemmille toimijoille. Hän on kuunnellut niin presidentti Niinistöä kuin diplomaattejammekin.
Maiden välillä ei ole grönlanteja skisman aiheita antamassa. Arktisissa kysymyksissä Suomella on Trumpin kaudella sen sijaan ikkuna avoinna muun muassa suurten jäänmurtajakauppojen tekoon.