Pesäpallo: Kaleva Live näyttää Lipon lauan­tai­sen ko­ti­ot­te­lun suorana lä­he­tyk­se­nä

Ar­vaa­ma­ton­ta oop­pe­raa Ouluun – Pal­kit­tu Laila hyö­dyn­tää kei­no­älyä ja reagoi yleisön toi­min­taan ku­po­lis­sa

Oulun Musiikkijuhlien ohjelmaan tulee oopperaa uudella tavalla lähestyvä teos, jonka pääsee kokemaan vain kuusi ihmistä kerrallaan.

Oulu
Lailan yleisö kokee uudenlaisen elämyksen puolipallomaisessa tilassa.
Lailan yleisö kokee uudenlaisen elämyksen puolipallomaisessa tilassa.

Ooppera on totuttu mieltämään suureksi ja suureelliseksi instituutiotaiteeksi, jossa yleisö istuu korskeassa salissa kokemassa passiivisesti viimeiseen saakka hiottua esitystä.

Oulun Musiikkijuhlien ohjelmistoon maaliskuussa tuleva Laila on ihan muuta. Oulun kaupunginteatterin Pikisaliin nousevaan puolipallomaiseen tilaan otetaan kerralla kuusi ihmistä. Interaktiivisen parikymmenminuuttisen visuaalisuus ja musiikki muuttuvat yleisön toiminnan perusteella.

Kansallisoopperalle luotu teos perustuu helsinkiläisen Ekho Collectiven luomaan konseptiin. Ryhmän puheenjohtaja Saara-Henriikka Mäkinen kertoo, että vastaavaa ei ole aiemmin tehty.

– Toki jotain siinä olevia elementtejä, kuten hienoja projisointeja ja keinoälyä käsitteleviä taideteoksia on, mutta tällaista komboa ei varmasti ole.

Suuri uusi juttu

Ekho Collectiven konsepti valikoitui tuotannoksi Suomen kansallisoopperan ja -baletin Opera Beyond -hankkeessa. Sen tarkoituksena on löytää uusia tapoja luoda oopperaa ja balettia.

Seitsenhenkisen Ekho Collectiven lisäksi kokonaisuutta ovat olleet luomassa säveltäjä ja kapellimestari Esa-Pekka Salonen, pop-tähtenä monille tuttu dramaturgi Paula Vesala ja äänisuunnittelija Tuomas Norvio.

Teoksen äänimateriaali on tallennettu Kansallisoopperan laulajien ja muusikoiden tulkitsemana.

– Teos käsittelee tulevaisuudenkuvia, eri skenaarioita siitä, mihin ihmisen ja teknologian, varsinkin keinoälyn, suhde on menossa. Siinä on kolme eri skenaariota, joita tutkitaan, Saara-Henriikka Mäkinen sanoo.

Osaltaan teoksen ennalta määrittämättömään kulkuun vaikuttaa siinä hyödynnettävä keinoäly, joka tuo siihen arvaamattomuutta. Jo pelkkä ihmisen läsnäolo tilassa ohjaa etenemistä, mutta Mäkinen huomauttaa, että myös sillä on merkitystä, kenen kanssa tilassa on.

– Ryhmädynamiikka vaikuttaa kokemukseen hyvin paljon. Sanoisin, että suurin vaikuttava tekijä olet sinä ja muut ihmiset siellä tilassa: miten suhtaudutte siihen teokseen ja mikä se teidän yhteinen kokemuksenne on.

Mäkisen mukaan “tiettyjä asioita” oivaltava pystyy vaikuttamaan myös itse musiikkiteokseen.

– Se on todella suuri uusi juttu.

Turvallinen kokemus

Lailan kehitys kohti valmista teosta käynnistyi vuonna 2019. Kesken prosessin iski korona.

– Se huomioitiin ja konseptiakin ajateltiin uusiksi siitä näkökulmasta, että se on turvallinen kokemus. Kävijöiltä olemme saaneet myönteistä palautetta. He ovat kokeneet sen turvalliseksi, Saara-Henriikka Mäkinen sanoo.

Syksyllä Helsingissä pyörinyt Laila pokkasi marraskuussa kansainvälisen Fedora Digital Prize -palkinnon.

Se peittosi kisan finaalissa muun muassa Lontoon Royal Opera Housen ja Torinon ­Teatro Region.

Teos koetaan Oulussa samanlaisena kuin Oopperatalon Alminsalissa.

– Laila on suunniteltu sillä tavalla, että puolipallotila eli dome ja sitä ympäröivät äänitekniikat ja projisoinnit pystytään siirtämään.

Jatkosta ei ole toistaiseksi koronatilanteestakaan johtuen varmuutta, mutta todennäköisesti kiitetty ja palkittu Laila nähdään Oulun jälkeen muuallakin.

– Ei Lailan elämä ole varmastikaan tähän päättymässä. Uskoisin, että kyse on enemmän ajasta, että milloin on mahdollista matkustaa, Saara-Henriikka Mäkinen arvioi.