Pääkirjoitus: "Kolmen päivän so­das­ta" Uk­rai­nas­ta voi tulla jopa vuosien mit­tai­nen, koska raa­ka­lais­mais­ta hyök­kää­jää ei voi palkita alue­luo­vu­tuk­sil­la

Historia: Näin eteni Oulun tu­hoi­sin kau­pun­ki­pa­lo tasan 200 vuotta sitten

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Tilaajille

Ana­lyy­si: Yhdellä ja ai­noal­la ko­ti­kun­nal­la ei ole kohta mer­ki­tys­tä – Ko­ro­na­ro­kot­teen­kin saa jo sel­lai­ses­sa kun­nas­sa, jossa oles­ke­lee pi­dem­pi­ai­kai­ses­ti

Poliitikkojen ja virkamiesten toiminnan sijaan suurin ajuri kaksoiskuntalaisuuteen on ihmisten käyttäytymisen muuttuminen. Pysyvällä kotikunnalla ei välttämättä ole lähitulevaisuudessa kaikille suurta tarvetta, kirjoittaa toimittaja Henrik Ahola.

Koronan myötä moni suomalainen on tehnyt ja tekee etätöitä, myös muualta kuin kotoaan. Siten useasta työstä on tullut paikasta riippumatonta tai monipaikkaista. Monipaikkaisuuden varsinainen määritelmä koskee asumista useammassa paikassa. Työn lisäksi syynä voi olla opiskelu, harrastukset tai vaikka perhesuhteet.

Monipaikkainen asuminen sujunee enimmäkseen jouhevasti. Kiireelliset terveyspalvelut saa aina ja lasku lähtee kotikuntaan. THL:n mukaan koronarokotuksen saa myös sellaisessa kunnassa, jonka alueella oleskelee säännönmukaisesti tai pidempiaikaisesti. Kouluun ja päiväkotiinkin pääsee, jos tilaa on. Tosin kunnalle tärkeät valtionosuudet lasketaan elokuun oppilasmäärän mukaan, joten kesken kouluvuotta tulevien oppilaiden valtionosuudet jäävät kotikuntaan. Samoin käy verotuloille, jotka tietenkin kelpaisivat etenkin hiljenevillä syrjäseuduilla.