Sää: Aika vaihtaa tal­vi­ren­kaat Oulun seu­dul­la: Ennuste lupaa kes­ki­vii­kol­le vuo­ro­kau­des­sa 15 senttiä lunta

Oulu: Jät­ti­mäi­nen os­tos­kes­kus nousee Kaak­ku­riin

Ana­lyy­si: Elo­ka­pi­nan il­mas­to­mie­len­osoit­ta­jat tuk­ki­vat kadun – mi­nis­te­ri muis­tut­taa, mikä on maa­ta­lous­uu­dis­tuk­sen tärkein tehtävä

CAP-uudistuksen piti purkaa maatalouden tukijärjestelmän monimutkaisuutta, mutta byrokratia voikin sen sijaan lisääntyä. Toinen akilleenkantapää EU-maatalouspolitiikassa on, etteivät kaikki jäsenmaat nytkään noudata yhteisiä sääntöjä, kirjoittaa Lännen Median toimittaja Virpi Niemistö.

Elokapina-liike osoitti keskiviikkona mieltään maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston edessä Helsingin keskustassa. CAP-uudistus on liikkeen mukaan ilmastotavoitteiden näkökulmasta riittämätön.
Elokapina-liike osoitti keskiviikkona mieltään maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston edessä Helsingin keskustassa. CAP-uudistus on liikkeen mukaan ilmastotavoitteiden näkökulmasta riittämätön.
Kuva: Arttu Laitala
Analyysi

Tämän uudistuksen tehtävänä on ennen muuta taata se, että Euroopassa tuotetaan jatkossakin ruokaa. Uudistuksen yksi, mutta ei ainoa, tavoite on ilmastotoimien edistäminen.

Siinä tiivistettynä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) sanoma, kun maa- ja metsätalousministeriö esitteli keskiviikkona EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uuden ohjelmakauden sisältöä ja aikataulua.

Elokapina-liike järjesti yhtä aikaa ministeriön tilaisuuden kanssa Mariankadun sulkeneen mielenosoituksen ministeriön edessä Helsingissä.

Uudistus piti olla taputeltuna jo täksi vuodeksi, mutta siirtymäkausi jatkuu vuoteen 2023 saakka. Venähtänyt CAP-vääntö on taas yksi osoitus siitä, ettei päätöksenteko 27 jäsenmaan unionissa ole helppoa ja nopeaa.

Samaan aikaan maanosan viljelijät ja koko elintarvikeketju tuottavat ja jalostavat ruokaa epävarmuudessa siitä, millaisin reunaehdoin työtä seuraavat vuodet jatketaan.

Ympäristösidonnaisuus EU:n yleistä tasoa korkeampi

Jäsenmaiden neuvosto pääsi osaltaan ratkaisuun CAP-uudistuksen sisällöstä vihdoin lokakuussa. Suomen vastuuministeri on ollut kokonaisuuteen tyytyväinen. Suomi sai rahoituskehysneuvotteluissa heinäkuussa vankan budjetin erityisesti maaseudun kehittämistoimiin.

Ympäristöjärjestöt ja vihreät poliitikot ovat viljelleet CAP-uudistuksesta kriittisiä äänenpainoja. Vihreiden mielestä puolet CAP-tukirahoista olisi pitänyt sitoa ilmastotoimiin. Lisäksi hehtaarimäärään sidottuja tukia olisi pitänyt vähentää. Esimerkiksi europarlamentaarikko Ville Niinistön mukaan uudistusta ei ole luotu maailman, jossa parhaillaan eletään ilmastokriisiä.

Maatalousneuvos Kari Valonen kertoi keskiviikkona, että tulevalla kaudella 40 prosenttia koko CAP-rahoituksesta on ilmasto- ja ympäristösidonnaista, mikä on EU:n budjetin yleistä 30 prosentin tasoa korkeampi.

Broileri pesee sushin, kun ravitsemusarvot otetaan huomioon

Maataloustuottajien MTK julkaisi tiistaina selvityksen ruuan ilmastovaikutuksista suhteessa ravitsemusarvoihin.

Envitecpolis Oy:n tekemän selvityksen mukaan broileriateria muusilla ja porkkanaraasteella on ilmasto ja ravitsemus huomioon ottaen parempi vaihtoehto kuin samankokoinen sushilajitelma, etenkin jos sushit syödään ilman ravinteikasta levää.

Samalla kävi taas kerran ilmi, miten vaikeaa ruokien ja sitä kautta tuotantomuotojen ilmastovaikutusten vertailu on.

Tässä selvityksessä ei otettu huomioon esimerkiksi raaka-aineiden kuitupitoisuutta ja sen vaikutusta ravitsemusarvoihin. Siinä katsottiin hiilidioksidipäästöjä, mutta ei muita ruokien ympäristövaikutuksia. Naudanliha on kansainvälisesti iso päästöjen aiheuttaja. Avoimeksi jäi, miten paljon laiduntaminen Suomessa kompensoi niitä.

Eläinkuljetuksissa paljon parantamisen varaa

CAP-uudistuksen piti purkaa maatalouden tukijärjestelmän monimutkaisuutta, mutta byrokratia voikin sen sijaan lisääntyä. Ilmasto- ja ympäristörahoituksen hajauttaminen eri ohjelmiin tulee ensi arvioiden mukaan vaikuttamaan maatalousyrittäjien arkeen.

Jos viljelijän aika ja voimat menevät paperisotaan, niitä on vähemmän käytettäväksi juuri esimerkiksi käytännön ympäristötoimien kehittämiseen.

Toinen akilleenkantapää EU-maatalouspolitiikassa on, etteivät kaikki nytkään noudata yhteisiä sääntöjä.

Europarlamentin arvioiden mukaan jopa 70 prosenttia eläinkuljetuksista EU:ssa ei ole komission sääntöjen mukaisia. EU:n sikadirektiivi kieltää sikojen häntien rutiininomaisen katkaisun, mutta jäsenmaista vain Suomi ja Ruotsi noudattavat tätä kieltoa.

Päätöksenteko maatalouspolitiikan uudistuksesta jatkuu nyt EU:n jäsenmaiden neuvoston, parlamentin ja komission kolmikantaneuvotteluilla.