Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vetosi torstaina YK:hon Zaporizhzhjan ydinvoimalan turvallisuuden varmistamiseksi.
Venäjä valtasi Zaporizhzhjan ydinvoimalan maaliskuussa. Viime viikkoina voimalan alueelle on kohdistunut useita iskuja, joista Ukraina ja Venäjä ovat syyttäneet toisiaan. Tilanne on herättänyt pelkoja mahdollisesta ydinonnettomuudesta.
Zelenskyi tapasi YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin torstaina Lvivissä Länsi-Ukrainassa.
– YK:n täytyy taata tämän strategisen kohteen (Zaporizhzhjan ydinvoimala) turvallisuus, sen demilitarisointi ja täydellinen vapauttaminen venäläisistä joukoista, Zelenskyi sanoi lausunnossaan keskusteltuaan Guterresin kanssa.
Zelenskyi ja Guterres keskustelivat myös viljan vientikuljetuksista Ukrainasta.
Guterres matkustaa perjantaina Mustanmeren rannalle Odessan satamakaupunkiin ennen kuin jatkaa matkaansa Turkkiin.
Guterresin matka Odessaan liittyy YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman WFP:n viljahankintoihin Ukrainasta. Ensimmäinen YK:n hankkima viljalasti lähti tiistaina Pivdennyin satamasta kohti Djiboutia Itä-Afrikassa, mistä vilja lähetetään Etiopiaan.
Myös Erdogan saapui Lviviin
Guterresin lisäksi Lviviin saapui torstaina myös Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan. Kyse on Erdoganin ensimmäisestä vierailusta Ukrainaan sodan alkamisen jälkeen.
– Turkin presidentin vierailu Ukrainaan on voimakas viesti tällaisen vahvan valtion tuesta, Zelenskyi sanoi.
Ukraina ilmoitti torstaina, että yhteensä 25 viljalaivaa on päässyt lähtemään Ukrainasta viemään viljaa Mustanmeren kautta maailmalle. Venäjän merisaarto esti laivakuljetukset Ukrainasta, kunnes sodan osapuolet saivat Turkin ja YK:n avustuksella aikaan sopimuksen satamien avaamisesta.
Ensimmäinen sodan alun jälkeinen viljalaiva pääsi matkaan Ukrainasta 1. elokuuta.
Zelenskyi: Harkovan ilmaisku kertoo hyökkääjien voimattomuudesta
Koillis-Ukrainassa Harkovan kaupunkiin ja sen lähistölle keskiviikkona ja torstaina kohdistuneissa Venäjän ilmaiskuissa on kuollut yhteensä parikymmentä ihmistä.
Zelenskyi kirjoitti Telegram-tilillään, että harkovalaisen asuinrakennuksen täysin tuhonneelle keskiviikon iskulle ei ollut mitään oikeutusta ja että isku kertoi vain hyökkääjien voimattomuudesta.
Harkovan aluesyyttäjän tiedottajan mukaan kohteeksi joutuneessa rakennuksessa oli iskun aikaan 20–40 ihmistä.
Hyökkäyksessä varioitui pahoin myös muita rakennuksia, yhtenä niistä vammaisten asuntola. Monet sen asukkaista ovat kuuroja, joten he eivät voineet kuulla hälytyssireenejä.
Aluehallinnon mukaan Venäjä teki useita ilmaiskuja Harkovaan torstain vastaisena yönä.
Ukrainan toiseksi suurin kaupunki Harkova sijaitsee vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Venäjän rajasta. Venäjä aloitti kaupungin piirityksen helmikuussa alkaneen hyökkäyksensä ensimmäisinä päivinä, mutta ei onnistunut valtaamaan kaupunkia. Venäjän sotatoimien painopiste on keskittynyt viime aikoina Ukrainan etelä- ja itäosiin.
Ukrainalaisviranomaisten mukaan Harkovan alueella on kuollut satoja ihmisiä Venäjän hyökkäyksen aikana.
Harkovan lisäksi Venäjä on iskenyt myös muualla Ukrainassa.
Ukrainan asemiin Mykolajivissa tehtiin ilmahyökkäys. Kaupungin sataman kerrotaan vaurioituneen, minkä lisäksi hyökkäys vaurioitti esimerkiksi yliopistoa.
Odessassa puolestaan kerrotaan tuhoutuneen useita koteja Venäjän iskussa.
Tieto näiden kahden Ukrainan eteläosan kaupungin pommituksista tuli vain tunteja ennen kuin YK:n pääsihteeri Guterres saapui maahan.
Guterres vieraili Ukrainassa tätä ennen huhtikuussa. Pääkaupunki Kiova joutui tuolloin ilmahyökkäyksen kohteeksi samaan aikaan kun YK:n pääsihteeri oli kaupungissa.