Ze­lens­kyi saapui Brys­se­liin sa­la­myh­käis­ten jär­jes­te­ly­jen saat­te­le­ma­na – Marinin mie­les­tä Uk­rai­naa pitää auttaa pää­se­mään EU:hun no­peas­ti

Mepit osoittivat seisaaltaan suosiota Ukrainan presidentille. Puhemies Metsola kiirehti Ukrainan kaipaamaa aseapua ja sanoi maan kuuluvan Euroopan unioniin.

Bryssel/Helsinki
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Brysselissä torstaina.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Brysselissä torstaina.
Kuva: JULIEN WARNAND

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on puhunut ensimmäistä kertaa EU:n parlamentissa ja todennut Ukrainan olevan matkalla kotiin. Hän kiitteli puheessa vuolaasti Euroopan maita tuesta yhteisessä taistelussa "maailman eurooppalaisvastaisinta valtaa vastaan".

– Me puolustamme itseämme, me ukrainalaiset taistelukentällä, yhdessä teidän kanssanne, Zelenskyi sanoi.

Hänen mukaansa yhteiset arvot jakavia Ukrainaa ja Eurooppaa vastassa on Venäjä, missä kansalaisia ei enää nähdä muuna kuin "ruumiina, jotka voivat kantaa asetta".

– Haluan kiittää teitä kaikkia, sadoissa kylissä ja kaupungeissa, jotka olette tukeneet Ukrainaa tässä historiallisessa taistelussa, Zelenskyi sanoi.

Parlamentin puhemies Roberta Metsola puolestaan vakuutti Ukrainan kuuluvan EU:hun ja sanoi, että liittymisprosessista pitää saada mahdollisimman nopea. Hän myös kiirehti jäsenmaita harkitsemaan pikaisesti Ukrainan pyytämien pitkän kantaman aseiden ja hävittäjien lähettämistä sotaa käyvälle maalle.

"Slava Ukraini - Herojam Slava!"

Eurokansanedustajat osoittivat seisaaltaan suosiota Zelenskyille, jolle Metsola ojensi puheen päätteeksi EU:n lipun. Tilaisuus päättyi Ukrainan kansallislauluun ja Euroopan hymniin.

– Ukrainasta tulee EU:n jäsen, Zelenskyi vakuutti.

Zelenskyin vastaanotto europarlamentissa oli ylitsevuotavan lämmin. Hän vaikutti itsekin hiukan hämmästyvän, kun sai puheensa aloittaneeseen Slava Ukraini (kunnia Ukrainalle) -huudahdukseen istuntosalista monesta suusta asiaan kuuluvan ukrainankielisen vastauksen:

– Herojam Slava (Sankareille kunnia)!

Politicon mukaan vastauksen huutajat eivät tosin ilmeisesti olleet eurokansanedustajia vaan EU:n instituutioissa työskenteleviä ukrainalaisia harjoittelijoita.

Pääministeri Sanna Marin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuvattiin Brysselissä torstaina.
Pääministeri Sanna Marin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuvattiin Brysselissä torstaina.
Kuva: OLIVIER HOSLET

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mielestä Euroopan unionin pitää auttaa Ukrainaa, jotta se pystyy täyttämään jäsenyyskriteerit mahdollisimman nopeasti. Marin edustaa Suomea torstaina EU-maiden poliittisten johtajien huippukokouksessa Brysselissä.

Kriteereistä Marin kuitenkin pitäisi kiinni.

– Kyllä me olemme aina lähteneet siitä, että kriteerit jokaisen maan pitää täyttää, hän sanoi torstaina.

Zelenskyi puhuu tänään myös huippukokouksessa. Fyysinen vierailu huippukokoukseen on poikkeuksellinen teko sodassa puolustautuvan Ukrainan presidentiltä, ja odotuksena on ponteva pyyntö lisätuesta.

Vierailua varjosti turvallisuussyistä pitkään tietty salamyhkäisyys. Tietoa siitä tihkui osin tahattomastikin, mutta virallisia vahvistuksia ei silti tullut. Vielä pääpäivänä vaikutti olevan aika ajoin epäselvää, missä Brysselin instituutiossa Zelenskyi puhuisi ensimmäisenä.

Marin sanoi huippukokoukseen tullessaan, että on tärkeää käydä Ukrainan tilanteesta keskustelua kasvotusten. Ukraina tarvitsee hänen mukaansa humanitaarista ja taloudellista tukea sekä ennen muuta aseita ja raskaampaa aseistusta.

– On erittäin tärkeää, että Zelenskyillä on nyt mahdollisuus vedota kaikkien maiden päämiehiin sen puolesta, että yhteisesti voimme toimittaa riittävän määrän kalustoa Ukrainaan, jolla he pystyvät puolustamaan omaa maatansa ja [saavat] työnnettyä venäläisiä joukkoja kauemmaksi, Marin sanoi.

Marinin mukaan huippukokouksesta on lähdettävä vahva tuen viesti uusien pakotteiden valmistelusta, aseistuksen toimittamisesta, Ukrainan jälleenrakennuksesta ja yhteisen polun viitoittamisesta Ukrainan EU-jäsenyydelle.

Marinin mukaan tänään nousee esiin se, että Euroopan puolustusteollisuutta pitäisi vauhdittaa.

– Sille annan kyllä vahvan tukeni.

Marin ei ryhtynyt ottamaan kantaa siihen, pitäisikö Ukrainalle toimittaa hävittäjiä.

– Varmasti hävittäjäkysymys on sellainen, josta tulemme tulevaisuudessa keskustelemaan. Jotta Ukraina voi voittaa sodan, se tarvitsee kyllä erittäin raskasta kalustoa. Puhutaan niin maakalustosta kuin ilmakalustosta, ja varmasti tämä on sellainen asia, josta tulemme tämän kevään aikana puhumaan, hän sanoi.

Siirtolaisuus suurena aiheena

Huippukokouksen muista keskusteluaiheista isoimmaksi on nousemassa siirtolaiskriisi. Turvapaikanhakijoiden määrä on monissa maissa palautunut vuosien 2015–2016 tasolle, ja hyvin usein palautuspäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita ei saada palautetuksi.

– Varmasti fokus tänään tulee enemmän olemaan lähtömaiden päässä, ylipäätään EU:n ulkorajoissa [ja] EU:n ulkopuolisessa alueessa. Millä tavalla voimme esimerkiksi lähtömaiden kanssa päästä sopimuksiin palautuksista [ja] reilusta tavasta ottaa ihmisiä vastaan niin, että on esimerkiksi laillisia reittejä? Marin sanoi.

Huippukokouksen lopputulokset kirjataan päätelmiksi, jotka valmistellaan jo hyvissä ajoin ennen kokousta.

Maahanmuutto on jo aiemmin ehtinyt olla huippukokouksen käsittelyssä, ja siitä on ehditty kirjoittaa päätelmiä. STT:n näkemän tämän viikon huippukokouksen luonnostekstin perusteella poliittiset johtajat olisivat kuitenkin vaatimassa operatiivisten toimenpiteiden vahvistamista ja nopeuttamista.

Taistelu ihmissalakuljetusta vastaan on yksi toimista, joilla ongelmaan haluttaisiin käydä kiinni. Tähän tarvitaan myös ihmisten lähtömaiden yhteistyötä.

Haluna olisi myös muun muassa rajavalvonnan tehostaminen, ihmissalakuljettajien bisnesmalleihin puuttuminen, informaatiokampanjat ja palautusten lisääminen.

Yhtenä kovana keinona olisi kiristää viisumipolitiikkaa nykyistä enemmän sellaisten maiden kanssa, jotka eivät suostu yhteistyöhön.

Kilpailukykykeskustelu pääosin tuonnemmaksi

Marin povasi, että kevään toisesta suuresta aiheesta – Euroopan kilpailukyvystä ja vastauksesta Yhdysvaltojen vihreään elvytyspakettiin – tullaan keskustelemaan laajemmin vasta seuraavassa huippukokouksessa maaliskuussa.

Marin totesi, että kestoltaan määrittelemättömät tai liian laveat höllennykset valtiontukisääntöihin aiheuttavat ongelmia sisämarkkinoiden toiminnalle. Suomen mielestä niiden pitäisi olla lyhytkestoisia ja tarkkarajaisia. Näiden puolesta Suomi voi Marinin mukaan olla, jotta Eurooppa kokonaisuudessa pärjää kilpailussa.

– Suomi ei pysty ikinä kilpailemaan valtiontuilla. Me olemme pieni maa. Kyllä valtiontukikilpailussa isommat maat vievät aina pidemmän korren, ja sen takia meille on tärkeää, että sisämarkkinat toimivat reiluilla yhteisillä pelisäännöillä.


Juttua päivitetty kauttaaltaan kello 15.34.

Ilmoita asiavirheestä