Tiedättehän, että tuleva valtuusto aloittaa Oulussa yt-neuvottelut? Eivät ne valtuutettujen enemmistön vaaliohjelmista löydy, mutta ne tulevat silti.
Voidaan nähdä taas yksi surkuhupaisa episodi, kun vastuuta pallotellaan puolueelta toiselle kuin kuumaa perunaa.
Usein käy niin, että säästöt tehdään lopulta väärästä päästä: sieltä missä niistä ei synny melua, mutta syntyy isot kustannukset tulevaisuudessa. Luokkakoot kasvavat, oppilashuolto vähenee ja nuoret syrjäytyvät. Sellainen on lyhytnäköistä politiikkaa.
Kun valtuustoilta puuttuu rohkeus isoihin uudistuksiin, yritykset keräävät sulkia hattuunsa. Matemaatikkona minulla herää huoli esimerkiksi Siikalatvan yt-neuvotteluista. Määräaikaisessa vastuussa olevan terveyspalveluyrityksen ei taloudellisesti kannata investoida ennaltaehkäisyyn, jonka laiminlyönnin kustannukset realisoituvat vasta vuosikymmenten kuluttua.
Kestävämpi vaihtoehto on, että me julkisen sektorin päättäjät otamme vahvan vastuun julkisista palveluista. Otetaan silti oppia yrityksistä.
Kävin hiljattain työhaastattelussa nopeasti kasvavassa it-firmassa. Kysyin firman arvoista ja strategiasta. Yllätyin, kun heillä ei ollut niitä.
Se on viisautta. Edellisillä työnantajillani nimittäin oli arvot ja strategiat, joita käytännössä ei noudatettu.
Isoja organisaatioita vaivaa usein sanojen ja tekojen ristiriita.
Johto elää fantastisen selkeässä ideaalimaailmassa, henkilöstö räpiköi kaoottisessa todellisuudessa huonon johtamisen alla.
Päättäjät eivät saa väistää vastuutaan ruohonjuuritason ongelmista tyytyen tietoon, jonka saavat johtavilta viranhaltijoilta.
Kun Oulussa järjestetään yt-neuvottelut, niissä täytyy oikeasti nostaa kissa pöydälle ja neuvotella aidosti, miten työtä tehtäisiin reilummin. Tehdään kuumasta perunasta velliä, josta riittää kaikille.
Minä ainakin haluan lusikkani siihen soppaan. Viedään yhdessä Oulu 2020-luvulle.
Hermanni Riikonen
kuntavaaliehdokas (sd.)
Oulu