Yri­tyk­sen myynti Suo­mes­ta Ruot­siin voi olla mah­dol­li­suus, mutta siinä on ris­kin­sä – "Lak­kaut­ta­mis­pää­tök­siä on hel­pom­pi tehdä muualle kuin omalle alueel­le"

Ruotsalainen Alfa Laval teki tällä viikolla ostotarjouksen suomalaisyritys Nelesistä. Viime vuosikymmeninä moni yritys on myyty Suomesta länsinaapuriin. Työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Heleniuksen mukaan ruotsalaiset yritykset hyötyvät "pääomalinnakkeista", joiden varallisuus on kertynyt jopa vuosisatojen kuluessa.

Teräsyhtiö Rautaruukki siirtyi vuonna 2014 ruotsalaisyritys SSAB:n omistukseen 1,1 miljardilla eurolla. Kuvassa Rautaruukin Raahen tehdas.
Teräsyhtiö Rautaruukki siirtyi vuonna 2014 ruotsalaisyritys SSAB:n omistukseen 1,1 miljardilla eurolla. Kuvassa Rautaruukin Raahen tehdas.
Kuva: Vesa Joensuu

Miksi menestyviä yrityksiä myydään niin helposti Suomesta ulkomaille?

Sitä työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius ei ymmärrä. Hänen mielestään yritysten pitäisi kasvaa Suomessa isommiksi.

– Se ei voi olla täysin pääomakysymys, koska hyvät ideat ja yritykset saavat rahoitusta myös kansainvälisilta pääomamarkkinoilta, Helenius sanoo.

Yksi selitys yritysmyynneille lahden yli voi olla Heleniuksen mukaan se, että Ruotsissa on selvästi enemmän isoja pääomakeskittymiä kuin Suomessa. Tämä kenties selittää osin myös sitä, miksi Ruotsi on Suomea selvästi aktiivisempi osapuoli yritysostoissa.

Ruotsalainen Alfa Laval teki maanantaina ostotarjouksen suomalaisesta venttiiliyhtiö Nelesistä. Yhtiön hallitus suositteli Nelesin osakkeenomistajille hyväksymään 1,7 miljardin euron tarjouksen.

Tämä herätti keskustelun, onko Suomesta tulossa tytäryhtiötalous. Vuosien varrella monet suomalaisyritykset ovat päätyneet ruotsalaisten omistukseen, mutta toiseen suuntaan kauppa on ollut huomattavasti vähäisempää.

Ruotsalainen talouslehti Dagens Industri lisäsi vettä myllyyn otsikoimalla, että "Suomen teollisuus on meidän".

"Voi olla, että Suomessa on kiinnostavia yrityksiä"

Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomesta on myyty Ruotsiin monta yritystä, kuten Rautaruukki, WSOY, Sato, Musti ja Mirri sekä Sonera.

Jyväskylän yliopiston liiketoimintahistorian professori Jari Ojala näkee asialle luonnollisen selityksen: Ruotsin kansantalous on Suomea suurempi ja sitä kautta siellä on enemmän varallisuutta. Länsinaapurin talous on saanut myös rakentua suotuisammissa olosuhteissa kuin Suomen, jonka kehitystä ovat hidastaneet muun muassa 1900-luvulla käydyt sodat.

Bonnier ja Proventus ostivat 2000-luvun alussa televisioyhtiö MTV:n Alma Medialta.
Bonnier ja Proventus ostivat 2000-luvun alussa televisioyhtiö MTV:n Alma Medialta.

Asian voi nähdä myös toisella tavalla.

– Voi olla, että Suomessa on kiinnostavia yrityksiä, ja ne ovat usein hyvässä kunnossa, Ojala toteaa.

Ojala painottaa, että yleistäviä johtopäätöksiä on vaikea tehdä, koska jokainen yrityskauppa on oma yksittäistapauksensa.

Helenius kaipaa riskinottoa yrityksiltä

Elon Tiina Helenius ei täysin ymmärrä keskustelua tytäryhtiötalouden uhasta. Hänen mielestään on osittain virheellistä ajatella, että yritykset ajaisivat valtion kansallista etua.

– Eikö yrityksen tärkein tavoite ole hengissä säilyminen, menestyminen ja voiton tuottaminen omistajille unohtamatta, että on hyvä työnantaja, kysyy Helenius.

Sen sijaan Helenius kaipaisi suomalaisilta yrityksiltä enemmän valmiutta ottaa riskejä. Sitä kautta yritys voisi laajentua uusille markkinoille ja aika ajoin voisi syntyä menestystarinoita, kuten Nokia ja Kone.

Syy riskien välttelyyn saattaa löytyä Heleniuksen mukaan historiasta. Kun Suomen talous kehittyi toisen maailmansodan jälkeen, maassa oli pulaa pääomasta, jolla yrityksiä olisi voitu rahoittaa. Silloin yritysten rahoituksesta vastasivat usein valtio ja pankit.

Ulkomainen raha on joskus tarpeen

Ojala pitää ulkomaista omistusta jopa mahdollisuutena. Sen avulla voidaan muun muassa kehittää yritysten liiketoimintaa.

– Esimerkiksi Nokian nousu ei olisi ollut mahdollinen, jollei sen omistuspohjaa olisi laajennettu myös ulkomaille.

Muun muassa jakkaroistaan tunnettu designyritys Artek myytiin ruotsalaisomistukseen vuonna 1992. Yritys on perustettu vuonna 1935.
Muun muassa jakkaroistaan tunnettu designyritys Artek myytiin ruotsalaisomistukseen vuonna 1992. Yritys on perustettu vuonna 1935.

Hän ei kuitenkaan pysty antamaan yleispätevää vastausta, onko yrityksen omistajamaalla merkitystä. Esimerkiksi pienelle tai keskisuurelle perheyritykselle toimipaikalla on suuri merkitys. Iso pörssiyritys voi tarvita sen sijaan niin suuria pääomia, ettei sellaisia kotimaasta löydy.

Ruotsi on Ojalan mukaan hyvä ja turvallinen maa Suomesta myydylle yritykselle, koska maiden kulttuurit ja liike-elämän sekä ammattiliittojen toimintaperiaatteet ovat hyvin samankaltaisia. Riski olisi suurempi, jos yritys myytäisiin maahan, jossa toimintaympäristö olisi hyvin erilainen kuin Suomessa.

Yrityksen myynnissä ulkomaille on kuitenkin riskinsä.

– Jos yritys joutuu tekemään ikäviä ratkaisuja, lakkauttamispäätöksiä on helpompi tehdä jonnekin muualle kuin omalle alueelle.

Vaikutusvaltaisten sukujen merkitys on pienentynyt

Molemmat asiantuntijat mainitsevat Ruotsin talouselämässä toimivat vaikutusvaltaiset suvut, jotka sijoittavat ja rahoittavat yritysten toimintaa. Helenius kutsuu näitä "pääomalinnakkeiksi".

Niiden varallisuus on kertynyt vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen aikana.

– Ne ovat luotettavia ja vakaita rahoituksen lähteitä, Helenius sanoo.

Euroopassa pankkien rooli yritysten rahoittajina on ollut perinteisesti suuri, mutta pääomalinnakkeiden rooli on Heleniuksen mukaan merkittävä erityisesti riskirahoituksessa. Ne sijoittavat erityisesti uuteen liiketoimintaan, innovaatioihin ja teknologian kehittämiseen.

– Tällaiset investoinnit sisältävät usein niin paljon riskiä, etteivät perinteiset pankit lähde sellaiseen mukaan.

Neles irtautui Metsosta heinäkuussa sen jälkeen, kun Metso ja Outotec olivat yhdistyneet. Kuvassa Metson tehdas Tampereella.
Neles irtautui Metsosta heinäkuussa sen jälkeen, kun Metso ja Outotec olivat yhdistyneet. Kuvassa Metson tehdas Tampereella.

Jyväskylän yliopiston Ojala kertoo, että vaikutusvaltaisia sukuja on myös Suomessa. Täällä ne ovat vaan hieman pienempiä kuin Ruotsissa.

Niiden merkitys on hänen mukaansa pienentynyt sekä Suomen että Ruotsin talouselämässä viimeisten vuosikymmenien aikana, koska osakkeenomistus on laajentunut, mukaan on tullut uudenlaista omistajuutta ja uusia liiketoiminnan aloja.

Niillä on kuitenkin edelleen merkitystä länsinaapurin taloudelle.

Markkinaosuuden tavoittelu kasvattaa irtisanomisten riskiä

Entä mikä merkitys yritysten myynnillä Ruotsiin on Suomen taloudelle?

Ensinnäkin yrityksen voitot päätyvät ruotsalaisille osakkeenomistajille. Samalla menetetään verotuloja.

Helenius kertoo, että kaupan myötä Ruotsi voi saada teknologiaosaamista, mikä hyödyttää pitkällä aikavälillä myös maan kansantaloutta. Vielä jos yritysoston tehnyt yhtiö pystyy tehostamaan omaa toimintaansa, se kasvattaa voittoja, mikä tuo verotuloja ja parantaa mahdollisesti myös työllisyyttä.

Yrityskaupalla voi olla vaikutusta myös työllisyyteen. Riski työpaikkojen menettämisestä on Heleniuksen mukaan pienempi silloin, kun yritysoston kohteena on huipputeknologiayritys.

– Tällaiset yritykset ovat hirveän riippuvaisia ihmisistä, jotka ovat sen luoneet, kehittäneet ja kehittävät sitä myös jatkossa.

Jos yritys pyrkii kilpailijan ostamisella kasvattamaan omaa markkinaosuuttaan, irtisanomisten riski kasvaa.

– Tällaisten yrityskauppojen jälkeen on monesti nähty, että yritys rationalisoi tuotantoa ja samalla voidaan vähentää työntekijöitä.

Ruotsalaisten yritysostoja Suomesta

Rautaruukki

Teräskonserni SSAB osti vuonna 2014 Rautaruukin 1,1 miljardilla eurolla. Yhdistymisen jälkeen SSAB:ssa ja Rautaruukissa oli yli 17 000 työntekijää.

Sonera

Valtiolliset teleyhtiöt Telia ja Sonera yhdistyivät vuonna 2002. Käytännössä Telia osti velkaongelmissa olleen Soneran. Uuden yhtiön nimeksi tuli TeliaSonera ja sen pääkonttori sijoitettiin Tukholmaan.

Artek

Ruotsalainen sijoitusyhtiö Proventus osti vuonna 1992 designyritys Artekin. Vuonna 2013 sveitsiläinen perheyritys Vitra osti ruotsalaisomistuksessa olleen Artekin, joka on perustettu vuonna 1935.

MTV

Vuonna 2005 Alma Media myi televisioyhtiö MTV:n ruotsalaisille Bonnierille ja Proventukselle. Vuonna 2018 MTV päätyi teleoperaattori Telian omistukseen.

Suomalaisten yritysostoja Ruotsista

Sampo

Finanssiyhtiö Sampo osti vuonna 2014 vakuutusyhtiö Ifin osakkeet ruotsalaiselta Skandialta ja norjalaiselta Storebrandilta. Kaupan hinta oli 1,37 miljardia euroa. Vuonna 2006 tanskalainen Danske Bank osti Sampo-pankin 4,1 miljardilla eurolla.

Tieto

Tietotekniikan asiantuntijapalveluita tarjoava Tieto osti ruotsalaisen Enatorin vuonna 1999. Uudesta yhtiöstä tuli TietoEnatorin nimellä yksi alan johtavista toimijoista Euroopassa.

Elisa

Teleoperaattori Elisa hankki viime vuonna omistukseensa analytiikkaohjelmistoratkaisuja tarjoavan Polystar OSIX AB:n ja sen tytäryhtiöiden koko osakekannan. Kauppasumma oli 70 miljoonaa euroa. Elisan tarkoituksena oli kasvattaa kansainvälistä liiketoimintaansa.

Oikaisu 20.7.2020 kello 11.38: Proventus myi Artekin Vitralle vuonna 2013. Alun perin jutussa mainittiin, että myynti tapahtui vuonna 1993.