Kansalliseen keskusteluun on nostettu yliopistojen lukuvuosimaksut, joihin myös Kaleva otti kantaa pääkirjoituksellaan 12.3. Maksuja on perusteltu korkeakoulutusjärjestelmämme rahoitusvajeen paikkaamisella. Näyttää nimittäin siltä, että raha ei tule riittämään. Ja rahoitusta tarvitaan, jos Suomi aikoo nostaa väestönsä koulutustasoa ja houkutella kansainvälisiä opiskelijoita.
Keskustelu on painottunut maksujen positiiviseen vaikutukseen yliopiston tuloslaskelman ylärivillä, negatiivisiin vaikutuksiin opiskelijoille ja valmistuneille sekä tukien kohdentamiseen niitä tarvitseville opiskelijoille. Keskustelusta puuttuu laajempi näkökulma maksujen vaikutuksista. Suunnitelma lukuvuosimaksuista eroaa nykyisestä näkemyksestä koulutuksen perustasta. Tapamme verottaa on rakennettu niin, että koulutus on maksutonta. Jos tästä halutaan luopua, voisi olettaa, että verotuskin muuttuu.
Lisäksi puuttuu tarkastelu lukuvuosimaksujen käyttöönoton hinnasta. Vaikka näyttäisi, että lukuvuosimaksut ovat korkeakouluille tuloa, ne lisäisivät huomattavasti byrokratiaa ja aiheuttaisivat kuluja apurahajärjestelmän kautta. Onko järkevää tuottaa uutta byrokratiaa ja lisätä opiskelijoiden painetta jo muutenkin kuormittavaan opiskeluaikaan?
Julkisuuteen nousee herkästi keskustelu yksittäisistä kipupisteistä, kuten lukuvuosimaksuista, vaikka huomion tulisi olla laajasti koulutuksen kehittämisessä. Oulun yliopisto on nostamassa koulutuksen kehittämistä keskiöön ja haluaa parantaa tutkinto-ohjelmiensa vetovoimaa sekä varmistaa laadukkaan opiskelijakokemuksen ja yliopistoyhteisön hyvinvoinnin. Kun opiskelijoiksi aikovien ikäluokka lähtee pienenemään, on nyt luotava koulutusta, joka on tulevaisuudessakin vetovoimaista ja tuloksekasta.
On ymmärrettävä ja ennakoitava Pohjois-Suomen työelämän tarpeita, sitoutettava opiskelijat opintojen etenemiseen ja valmistumiseen sekä hyödynnettävä digitaalisuuden tuomaa joustavuutta. Opiskelijoiden vapaus liikkua ja valita opintoja haluamistaan paikoista kasvaa, mutta se ei saa poistaa halukkuutta kiinnittyä ainutlaatuiseen pohjoiseen yhteisöön.