Kalevan yleisönosastolla Hanna Nurmi kirjoittaa 22.8. poroasioista ja perustelee niitä vuoden 1929 komiteamietinnöllä.
On syytä tuoda esille poronkasvatuksen tilanne eteläisissä paliskunnissa nyt 2020-luvulla.
Nykyinen poroharrastus eteläisellä poronhoitoalueella voidaan kiteyttää lyhyesti, eli miten laajat kansalaispiirit sen näkevät:
Poroharrastus on loistava liikeidea. Yritysriskit ulkoistettu yhteiskunnalle. Syötetään poroille toisten kesäkukat, ryytimaat, mansikkatarhat, pellot, tallotaan pottumaat.
Syötetään porot susille niin ei tarvitse itse teurastaa, valtiolta petokorvaukset. Loput löysätään maanteille autojen yliajettavaksi ja taas kolarikorvaukset.
Yhteensä korvauksia yli 50 prosenttia tulovirrasta. Lakeja ja asetuksia noudatetaan ainoastaan soveltuvin osin, jos sitäkään. Kiva harrastus yhteiskunnan ja veronmaksajien piikkiin.
Poroasioissa on oikeusistuimissa vireillä useita oikeusjuttuja petoksista, väärinkäytöksistä, porovarkauksista, väärennöksistä, koirien ampumisista.
Yksiselitteinen ratkaisu näiden ongelmien ratkaisemiseksi on muuttaa poronhoitolain 31 pykälä siten, että poronkasvatus saamelaisalueen eteläpuolella on sallittua vain ympärivuotisena tarhauksena.
Markku Myllylä
biologi, Kuusamo