Ylen sel­vi­tys: Kym­me­net kun­ta­po­mot saivat eri­tyis­val­taa la­ki­py­kä­län no­jal­la, jota ei ole koskaan ase­tet­tu voimaan – Tyr­nä­väl­lä jär­jes­tet­tiin sa­la­myh­käi­nen kokous ilman lail­lis­ta pohjaa

Suomesta löytyy kaikkiaan 29 kuntaa, joissa poliittiset päättäjät ovat antaneet kunnanjohtajalle, kaupunginjohtajalle tai pormestarille poikkeuksellista valtaa koronaepidemian vuoksi. Asia selviää Ylen tekemästä selvityksestä.

Tyrnävä ja kunnanjohtaja Vesa Anttila pomppasivat esiin Ylen tekemässä selvityksessä. Arkistokuva.
Tyrnävä ja kunnanjohtaja Vesa Anttila pomppasivat esiin Ylen tekemässä selvityksessä. Arkistokuva.

Suomesta löytyy kaikkiaan 29 kuntaa, joissa poliittiset päättäjät ovat antaneet kunnanjohtajalle, kaupunginjohtajalle tai pormestarille poikkeuksellista valtaa koronaepidemian vuoksi. Asia selviää Ylen tekemästä selvityksestä.

Selvityksessä kunnista esiin nousee erityisesti Tyrnävä, jonka paikallispoliitikot kokoustivat sähköpostin välityksellä 17. maaliskuuta.

Ylimääräisen kokouksen asialistalla oli ainoastaan sopia päätösvallan siirtämisestä kunnanhallitukselta kunnanjohtajalle.

Kokouspöytäkirjan mukaan Tyrnävän kunnanjohtaja Vesa Anttila valmisteli päätöksen, jonka esittelytekstissä lukee, että vallansiirto perustuu valmiuslakiin säädettyyn pykälään numero 108.

Ylen selvityksen mukaan valmiuslain pykälää 108 ei kuitenkaan ole edes koskaan otettu Suomessa käyttöön.

Kaiken kukkuraksi Tyrnävän paikallispoliitikkojen kokous oli laiton, sillä kuntalain mukaan sähköiset kokoukset on järjestettävä siten, että jokaisella osallistujalla on yhdenvertainen ääni- ja näköyhteys.

Tyrnävän kunnan sivuilta löytyvän pöytäkirjan mukaan kunnanjohtaja Anttila valmisteli ja esitteli lopullisen päätöksen. Ylen haastatteleman Kuntaliiton lakimiehen Annaliisa Oksasen mukaan näin ei olisi saanut toimia.

Tyrnävän päätöksessä on myös muita omituisuuksia: siitä puuttuu muutoksenhakuilmoitus, eikä vallansiirtopäätöksestä löydy mitään mainintaa kunnan verkkosivuilla. Ylen mukaan merkintää ei ole myöskään Tyrnävän tietopalvelussa, eikä kunta ole tiedottanut asiasta muilla tavoin.

Yle löysi kokouksen päätöspöytäkirjan verkosta kaivamalla.

Ylen mukaan ainoa maininta kokouksesta löytyy kunnanhallituksen maaliskuun 30. päivän kokouksesta, jolloin sähköpostikokouksessa tehdyn päätöksen sisältöä selvennettiin.

Tyrnävän ja muiden vallansiirron tehneiden kuntien tarkoituksena oli, että joku voisi tehdä päätöksiä, mikäli kunnanvaltuuston ja -hallituksen toiminta lamaantuisi koronapandemian takia.

Asiantuntijat ovat pöyristyneitä Tyrnävän tavasta hoitaa asia. Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen lehtori Jenni Airaksinen ihmettelee Ylelle, miksei kunnanjohtaja antanut vastuuta jollekin toiselle virkamiehelle.

– Riski sille, että on ollut jäävi, on niin valtavan korkea, Airaksinen sanoo Ylen haastattelussa.

Kuntaliiton Oksanen puolestaan sanoo Ylelle, ettei kunnanjohtaja olisi saanut olla missään roolissa asian käsittelyssä. Oksasen mukaan hänen olisi tullut myös poistua kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Ylen haastattelema Tyrnävän kunnanjohtaja Anttila ei näe asiassa ongelmaa. Toimittajan kysyessä Anttilalta pykälästä numero 108, hän menee hiljaiseksi.

– En osaa tähän hätään sanoa tuohon nyt yhtään enempää. Me olemme reagoineet maalaisjärjellä, Anttila tuumaa Ylelle.

Anttila korostaa, että kunnalla on ollut velvollisuus suojella asukkaitaan, ja päätökset ovat olleet kiireellisiä. Anttilan mukaan muut lait velvoittavat kunnan johdon tekevän poikkeustoimenpiteitä häiriötilanteissa.

– Jos ruvetaan hiuksia halkomaan, että mitä valmiuslaki sanoo, niin se on sitten oma asiansa, Anttila sanoo Ylelle.

Anttila ei osannut sanoa Ylelle, miksi kokouksesta ei löydy mainintaa kunnan verkkosivuilta.

Lopulta mies päättää haastattelun.

– Minusta alkaa tuntua, että meidän pitää tämä haastattelu päättää tähän. Sinulla on lähestymiskulma negatiivinen, kun meillä on positiivinen. Me haluamme taata kuntalaisten hyvinvoinnin, Anttila täräyttää Ylen toimittajalle.

Anttila vastasi lopulta Ylen lähettämiin lisäkysymyksiin sähköpostiviestillä, jonka allekirjoittajiksi oli merkittynä 13 henkilöä, joiden joukossa lähes koko kunnanhallitus.

Vastauksessaan Anttila kirjoittaa, että kokouksella oli laillinen pohja, koska menettelytapa sopi kunnanhallituksen jäsenille. Kunnanjohtaja ei myöskään koe olleensa esteellinen asiassa.

Anttilan mukaan aiemman kokouksen päätöksenteko vahvistettiin 30. maaliskuuta käydyssä kunnanhallituksen kokouksessa. Anttila ei vastannut Ylen kysymykseen siitä, miksi maaliskuun lopulla käydyn kokouksen pöytäkirjassa ei ole muutoksenhakuohjeita. Hänen mukaansa päätöksentekoa ei ole yritetty peitellä.

Vallansiirtoja perustuen valmiuslain pykälään 108 on Ylen mukaan tehty myös esimerkiksi Haapavedellä, Hailuodossa, Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella ja Pudasjärvellä.

Limingan kunnanhallitus päätti noin kuukausi sitten kunnanhallituksen päätöksentekovallan siirtämisestä kunnanjohtajalle. Perusteluksi esitettiin koronavirusepidemiasta johtuvaa poikkeustilaa, joka vaatii nopeita toimia. Limingan kunnanhallitus kuitenkin kumosi päätöksensä myöhemmin virheellisenä. 

Yle jututtamat kunnanjohtajat painottivat, että vallansiirtojen tavoitteena on ollut kuntalaisten etu ja päätöksenteon turvaaminen.

Kunnanjohtaja Anttila kertoo Ylelle tehneensä kaikkiaan 14 päätöstä erityistoimivallan turvin. Anttila käynnisti muun muassa yt-neuvottelut. Ylen mukaan mukana on muun muassa kouluruokailujen ja -kuljetusten järjestämistä koskevia päätöksiä. Anttila kertoo, ettei päätösten julkistamisesta ole keskusteltu.

Ylen mukaan Tyrvänä on kuitannut päätökset kunnanhallituksen kokouksissa siten, että kunnanjohtaja on ilmoittanut päätöksistään luottamushenkilöille. Sisältöä ei ole avattu pöytäkirjoissa edes otsikkotasolla.

Ylen mukaan erityistoimivallan käyttö on kuitenkin ollut yleisesti ottaen maltillista. Esimerkiksi Hailuoto ja Lumijoki kertovat Ylelle, ettei poikkeuspäätöksiin ole ollut tarvetta.

Kuntaliiton Annaliisa Oksanen sanoo Ylelle, että suurempaa vahinkoa ei näytä tapahtuneen. Hänen mukaansa osa väärin myönnetyn toimivallan turvin tehdyistä päätöksistä on jo ehtinyt "vanhentua", joten niiden vaikutukset ovat jo tapahtuneet.

– Toimivallan ylittäenkin tapahtunut päätös tulee lainvoimaiseksi, jos siitä kukaan ei valita, Oksanen kertoo Ylelle.

Päivitetty klo 13.27: Lisätty Limingan kunnanhallituksen päätöksentekovallan siirtäminen. Päivitetty 24.5. klo 11.05: Lisätty tieto Limingan kunnanhallituksen kumoamasta päätöksestä.