Suomen yleiset vaalit toimitetaan noudattaen tiettyjä periaatteita. Ensinnäkin vaalit ovat välittömät. Valitsijat eli äänioikeutetut äänestävät suoraan niitä henkilöitä, jotka he tahtovat saada valituiksi.
Toiseksi vaalit ovat suhteelliset. Suhteellisissa vaaleissa jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä 20 prosenttia, sen tulisi saada myös 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista. Suhteellinen vaalitapa ei koske presidentinvaalia, jossa äänestetään vain asetettuja ehdokkaita, ei puolueita.
Kolmanneksi vaalit ovat salaiset. Vaalisalaisuudella tarkoitetaan, etteivät vaaliviranomaiset eivätkä ketkään muutkaan saa tietää, ketä äänestäjä on äänestänyt, vai onko hän jättänyt tyhjän äänestyslipun. Sen sijaan se, onko äänioikeutettu käyttänyt äänioikeuttaan eli onko hän käynyt äänestämässä, ei kuulu vaalisalaisuuden piiriin.
Nejäs periaate on se, että vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Yleisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että äänioikeus on riippuvainen vain sellaisista edellytyksistä, jotka kansalaisilla yleensä on. Yhtäläisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella äänioikeutetulla on yhtäläinen oikeus vaikuttaa vaalin tulokseen eli sama äänimäärä. Yleisissä vaaleissa kullakin on yksi ääni.
Vaaleissa kunkin äänestäjän on äänestettävä itse. Äänioikeutta ei saa käyttää valtuusmiehen eli asiamiehen kautta.
Periaatteena on myös se, että äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä. Tällä pyritään turvaamaan vaalien yleistä luotettavuutta, äänestäjän vapaan tahdon ilmaisemista ja vaalisalaisuutta. Vaaliviranomaiset ovat pääasiassa luottamusmiehiä.
Suomen vaalijärjestelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa samalla yhdellä numerolla äänestetään sekä puoluetta että henkilöä. Tämä ei koske presidentinvaalia, jossa äänestetään vain henkilöä, ei puoluetta.