Yllätyin jälleen Kalevan (10.1.) neljän sivun mittaisesta artikkelista vanhoillislestadiolaisten toiminnasta – ns. hoitokokouksista. Artikkelin piirroskuva herätti minussa voimakkaan epäoikeudenmukaisuuden tunteen. Piirroskuva ei vastaa todellisuutta.

Suomessa eri hengellisissä yhteisöissä keskustellaan uskon asioista ja erilaisista näkemyksistä. Näitäkö kutsutaan ”hoitokokouksiksi”? Raamattukin kehottaa kristittyjä keskustelemaan. Uskon, että vanhoillislestadiolaiset yksilöt erilaisine keskustelu- ja kommunikointitaitoineen ovat voineet toimia taitamattomasti ja väärin eri tavalla ajattelevan henkilön kanssa. En hyväksy toisen painostamista, vallan käyttöä enkä hengellistä väkivaltaa.