Maanantai 7.7. merkitsi noin 12 500 suomalaiselle nuorelle aikuiselle määräaikaista elämänmuutosta. Tuo joukko puki ylleen armeijan asusteet ja aloitti palveluksen Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa.
Pohjois-Suomessa suurimman alokasjoukon, 1950 varushenkilöä, otti vastaan Kainuun prikaati. Jääkäriprikaatin Sodankylässä sijaitsevaan Lapin jääkäripataljoonaan suuntasi 700, Rovaniemen ilmatorjuntapatteristoon 400 alokasta.
Varusmiespalveluksen mitta on 165, 255 tai 347 päivää. Pisimmän palveluksen suorittaa noin puolet varusmieskoulutuksen käyvistä.
Asevelvollisia Suomessa ovat miehet, naisille palvelus on vapaaehtoinen. Maanantaina palvelukseen astui noin 700 naista.
Suomen asevelvollisuutta kyseenalaistettiin pontevasti vielä joitakin vuosia sitten sekä ideologisista että käytännön syistä. "Museaalisella massa-armeijalla" ei pystytä vastaamaan nopeisiin ilmaiskuihin, joku kriitikko tiesi.
Ukrainan sota on osoittanut, että henkilömäärillä on yhä suuri merkitys. Siksi moni maa on päättänyt lisätä varusmieskoulutettavien määrää ja reservin kokoa. Näin esimerkiksi Viro, Latvia, Liettua, Ruotsi, Norja ja Tanska.
Suomessa kutsunnat koskevat 18-vuotiaita miehiä. Läheskään kaikki tuosta joukosta eivät armeijaan silti mene. Viime vuonna osuus oli 76 prosenttia. Se tarkoittaa 24 000 miestä.
Asepalveluksen myös keskeyttää edelleen hämmentävä osa sen aloittaneista. Muutama vuosi sitten osuus oli viidennes, viime vuonna noin kuudesosa. Yleisimpänä syynä ovat mielenterveyden ongelmat.
Keskeytys lienee useimmiten pettymys varusmiehelle itselleen, eivätkä katkenneet koulutukset ole eduksi Puolustusvoimillekaan. Tilanteen korjaamiseksi on tehty erilaisia toimia ja niin pitää tehdäkin. Kainuun prikaati on esimerkiksi aloittanut "tukitaistelijoiden" koulutuksen. Tukijat ovat itse varusmiehiä.
Varusmiespalvelus on aina nuoren ihmisen uhraus oman maan turvallisuuden hyväksi. Näin, vaikka elämänkokemus tapaa olla arvokas, ja oppia voi tulla myös siviilissä hyödyllisistä asioista.
Uhraukseen kokoon nähden varusmiesten saama rahallinen korvaus on nyt surkean pieni. Ensimmäisen kuuden kuukauden aikana päiväraha on reilut kuusi euroa. Kahdeksan kuukauden jälkeen edetään palkkiohuippuun, reiluun 14 euroon.
Tuntuu kuin valmiutta isänmaan puolustamiseen käytettäisiin hyväksi. Monelle ruotuväkeen lähtö on kuitenkin raskas taloudellinen uhraus.
Helsingin Sanomien toimittajan Heikki Aittokosken tuore esitys päivärahojen korotuksesta viisinkertaiseksi nykyisestä on railakas mutta perusteltu. Suomen puolustusmenoja tuo korotus nostaisi pari prosenttia.
Korotus myös solahtaisi nätisti Naton vaatimien 3,5 prosentin kovien puolustusmenojen sisään. Se ohjautuisi todennäköisesti pitkälle kotimaista kulutusta vauhdittamaan.