Oulun asuntomessuilla on panostettu niin suunnittelun kuin myös rakentamisen laatuun. Kantavana ajatuksena on ollut vastuu rakentamisen estetiikasta sekä rakennusten asuttavuudesta ja terveellisyydestä. Luovaa vapautta vahvaan ohjaukseen yhdistäen on tavoiteltu kaupunkikuvallisesti yhtenäistä ja samalla visuaalisesti yksilöllistä asuinaluetta.
Tontinluovutuksesta lähtien rakentajat suunnitelmineen ovat joutuneet arvioinnin kohteiksi. Suunnittelun laatua on korostettu siten, että kohteiden pääsuunnittelijoiksi ovat kelvanneet vain arkkitehdin tutkinnon omaavat.
Tarkoituksena on ollut osoittaa ammattimaisen suunnittelun voima harmonisen kaupunkimiljöön synnyttämisessä.
Millaista rakennettua ympäristöä näiden tavoitteiden kautta on aikaansaatu?
Lopputulos on ainakin erilainen kuin esimerkiksi ihailtu Karjasillan kaupunginosa Oulussa.
Jälleenrakennusajan asuntoalueen viihtyisyys muodostuu pitkälti tyylillisesti ja rakennustavaltaan yhtenäisestä rakennuskannasta. Asuntomessualueella tunnutaan oltavan kaukana ihanteista, joista Karjasilta on syntynyt.
Toppilansaaren alueen ilmeessä tuntuu korostuvan tavoitteisiin kirjattu yksilöllisyyden ajatus. Yhtenäisyys jää sen alle ja siitäkin huolimatta, että taloja on sidottu toisiinsa niin materiaalein kuin myös värityksin.
Monet itsellään aivan komeat talot taitaisivat sopia parhaiten tontille, jossa ei ole naapureita mailla halmeilla. Esimerkiksi oleskelupihat ovat usein kuin tarjottimella viereisen talon suurista ikkunoista katsoa.
Modernin arkkitehtuurin perisynti - eli ympäristöstä piittaamattomuus - tuntuu elävän myös Oulun asuntomessuilla.
Aluetta ja sen rakennuksia arvioitaessa on toki huomattava, että asuntomessut ovat lähtökohtaisesti tilaisuus uusien innovaatioiden kehittelyyn. Se saa ja pitääkin näkyä, kunhan muistetaan, että messujen jälkeen alkaa asumisen arki.
Ihmiset käyvät asuntomessuilla hakemassa ideoita omiin rakennushankkeisiinsa. Usein messutalot ovat olleet lähempänä yleistä rakentamisen tapaa. Nyt monet kohteet tuntuvat enemmän unelmilta kuin todelta.
Messuilla on ollut tarkoitus osoittaa hyvän suunnittelun voima. Toiveissa on varmaankin ollut, että tätä kautta arkkitehdeille avautuisi enenevässä määrin mahdollisuuksia myös pientalojen suunnitte-luun.
Ettei nyt vain kävisi niin, että kun ihmiset näkevät, millaisiin ja minkä hintaisiin ratkaisuihin arkkitehtisuunnittelu "johtaa", he harkitsevat kahdesti ennen kuin ottavat arkkitehdin taloaan suunnittelemaan.
Vehreä ja viihtyisä Karjasiltakin oli puoli vuosisataa sitten aukea pelto täynnä taloja. Myös messu-alueelle on syytä antaa aikaa. Kasvavat puut ja muu kasvusto pehmentävät - yhtenäistävätkin. Vuodet näyttävät toivottavasti myös sen, että teknisiin asioihin panostaminen kannattaa.