Mitä tulee kansainväliseen oikeuteen, niin tietyssä mielessä ei ole olemassa sellaista kansainvälistä lakia, eli kirjoitettua oikeuden säädöksien kokoelmaa, jota kaikkien maailman valtioiden olisi pakko noudattaa.
Jos sellainen laki olisi olemassa, niin ei ole olemassa sellaista maailmanpoliisia, niin vahvaa yksittäistä toimijaa, joka voisi velvoittaa kaikkia kansoja tuollaisen lain noudattamiseen.
Lähimpänä kansainvälistä lakia, mitä meillä on, on YK:n peruskirja. Pohjimmiltaan se on kuitenkin sopimusvaltioiden välinen velvoittava sopimus.
Peruskirjassa on tulkinnanvaraisuutta. Peruskirjan artikla 2–4 kieltää sopimusosapuolia käyttämästä voimaa toista itsenäistä valtiota kohtaan, ja kunnioittamaan alueellista koskemattomuutta.
Ukrainan sodan tapauksessa, Venäjä on perustellut hyökkäystään peruskirjan artikla 51:llä. Tuossa artiklassa todetaan, että mikään YK:n peruskirjassa ei voi estää osapuolta käyttämästä voimaa itsepuolustustarkoituksessa, mikäli jokin sopimusosapuoli joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
Kyseiseen artiklaan on vedottu vuosien 1945 ja 2018 välillä 433 kertaa, joten Venäjä ei suinkaan ole ensimmäinen maa, joka käyttää sitä perusteena. Myös Yhdysvallat on perustellut kansainvälisiä merten takaisia sotatoimiaan itsepuolustuksella. Joten Venäjän toimien oikeellisuus, jos asiaa tarkastellaan neutraalisti, näyttäisi olevan vähintäänkin kiistanalainen, sillä esimerkiksi Kiina ja Intia eivät ole tuominneet Venäjän hyökkäystä ja yrittävät toimia tilanteessa sovittelevasti.
Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) Haagissa on antanut pidätysmääräyksen Vladimir Putinista, ja useasta muusta korkeasta venäläisestä johtajasta, mutta määräysten toteuttaminen käytännössä on ongelmallista. Maailman valtioista vain 125 on allekirjoittanut ICC:n perustamissopimuksen ja ratifioinut sen, ja näin ollen antanut tuomiovallan ICC:lle. Maailman valtioista 74, mukaan luettuna Venäjä ja Yhdysvallat, eivät ole ratifioineet ICC:n perustamissopimusta.
Valtioilla, jotka ovat ICC:n tuomiovallan ulkopuolella, ei ole laillista velvoitetta toimia sen vaatimusten mukaisesti. Joten kun meille kerrotaan, että Venäjä on suorittanut laittoman hyökkäyksen, kysymys kuuluu, kenen lakia on rikottu, ja onko asiasta tuomioistuimen päätös? Vai onko Venäjä syyllinen ilman oikeudenkäyntiä?
Kansainvälinen oikeus on oikeudenala, joka käsittelee valtioiden välisiä suhteita, ja pohjautuu valtioiden välisiin sopimuksiin.
Elämme ihmiskuntana yhden ja saman taivaan alla, ja meidän on itse organisoitava itsemme. Niinpä tullaksemme toimeen keskenämme meidän on käytävä päättymätöntä vuoropuhelua siitä, miten elää yhdessä. Jos kansat eivät kykene keskenään vuoropuheluun erimielisyyksien selvittämiseksi, diplomatia tapahtuu lopulta aseellisesti.
Suurimpana esteenä neuvotteluiden alkamiselle (tai jatkumiselle) näinä aikoina, meillä Suomessa, on verenperintönä saatu ylisukupolvinen trauma ja russofobia, jonka olemassaolo on tunnustettava, mutta jolle en soisi annettavan valtaa.
Jarkko Harakka
Oulu