Pitkään jatkuneen heikon talouskasvun kääntäjäksi on haikailtu paluuta vuosina 1990–2004 voimassa olleeseen yhtiöveron hyvitysjärjestelmään eli avoir fiscaliin. Avoir fiscalin idea oli yksinkertaisen nerokas: yhtiön jakamaa osinkoa tulee verottaa vain kertaalleen siten, että yhtiön voitoistaan maksama vero hyvitetään osakkeenomistajan verotuksessa. Kun Suomessa yhtiö- ja pääomaverokanta kulkivat käsi kädessä vuodet 1993–2004, osingot olivat käytännössä verovapaita osakkeenomistajalle. Muisto näistä vuosista on jättänyt vahvan mielikuvan nerokkaasta veromallista.
On kuitenkin syytä muistaa, että järjestelmän menestys rakentui aivan toisenlaiseen taloudelliseen ympäristöön. 1990-luvulla yhtiö- ja pääomaverot puolitettiin vain muutamassa vuodessa, ja samalla otettiin käyttöön ansio- ja pääomatulojen eriytetty verojärjestelmä. Budjettisyistä järjestelmää täydennettiin täydennysverolla, jotta hyvitys vastasi tosiasiallisesti Suomessa maksettua veroa.
Avoir fiscalista luovuttiin EU-oikeudellisista syistä, eikä päätös koskenut vain Suomea. Hyvitys olisi pitänyt myöntää myös ulkomaisten yhtiöiden maksamista osingoista ilman mahdollisuutta periä täydennysveroa. Tämä ratkaisu olisi heikentänyt verotuottoja kestämättömästi.
Nykytilanne on täysin toinen. Yhtiöverokanta on huomattavasti pääomaverokantaa alempi, eikä yhtiön maksama vero riittäisi kattamaan osakkeenomistajan verorasitusta. 1990-luvun kaltaiset verokantojen radikaalit leikkaukset eivät ole realistisia. Lisäksi sijoittamisen tavat ovat muuttuneet: sijoitusrahastojen, sijoitusvakuutusten ja osakesäästötilien laaja käyttö tekisi hyvitysjärjestelmän soveltamisesta teknisesti ja hallinnollisesti erittäin vaikeaa.
Hallituksen päätöstä laskea yhteisöverokanta 20 prosentista 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen on arvosteltu tehottomana. On hyvä muistaa, että yhteisöveron tasolla on aiemminkin ollut merkittävä rooli Suomen vetovoimassa. Niin myös silloin, kun avoir fiscalista luovuttiin ja yhteisöverokantaa kevennettiin.
Vaikuttaakin siltä, että entistäkin nopeammin muuttuvassa maailmassa verotukseen kaivattaisiin nyt vanhojen konstien sijaan pussillista uusia.
Tomi Viitala
johtava veroasiantuntija, Keskuskauppakamari