Oulussa on perinteellisesti hoidettu poliittisia asioita kuuluisalla konsensuksella. Monet pitempään mukana olleet ovat sanoneet, että nyt päättyvä kausi ei ollut konsensusta, vaan jotain muuta. Itse puolestani, kun ennakko-odotukset eivät erikoisia olleet, yllätyin kuitenkin ainakin niistä mekanismeista, jotka mahdollistavat keskustelukulttuurin syntymistä ja ylläpitämistä valtuustokauden aikana. Tosin on vaikea sanoa, kuinka paljon aika kultaa muistot. Arvelen lisäksi, että tätä valtuustokautta edeltäneet useat taloudellisesti hyvät kaudet ovat helpottaneet asioista sopimista, kun rahaa on ollut jaettavaksi ilman, että velkamäärät olisivat lähteneet kasvuun.
Valtuustokausi alkoikin valtuustosopimuksen tekemisellä, jossa linjattiin velanoton taittamista. Kyseinen sopimus pääosin toteutui, mutta velanotto ei ole silti juurikaan taittunut.
Kiistojakin aiheuttaneita isoja kysymyksiä oli kaupungissa ainakin Sanginjoen ulkometsän suojelu, varaveden hankinta Viinivaarasta, terveysasemien muuttaminen hyvinvointikeskuksiksi, vielä kesken olevat uusien hyvinvointipisteiden määrittelyt, kouluverkon linjaukset, kaupungin reuna-alueiden palvelut kuten teiden auraukset, kyläalueiden kaavoitukset, kiinteistöverojen korottamiset sekä Hietasaaren kaava-asiat.
Aivan lopussa vielä valittiin kaupunginjohtajakin, tämäkin yhden äänen turvin.
Olisi toivottavaa, että kaupunki saisi vaaleissa yhteistyöhenkistä porukkaa viemään eteenpäin tulevien vuoden parin maakuntauudistuksen myötä jopa valtavaksi muodostuvia muutoksia. Tuossa ruljanssissa tarvitaan ymmärrystä sekä kaupunkiin jääville että maakuntaan siirtyville asioille. Varsinkin, kun osassa asioita kaupunki säilyy edelleen toimijana, vaikka järjestämisvastuu siirtyykin maakunnalle.
Pidetään yllä Oulun hyvää henkeä ja ajetaan yhdessä tämän alueen asioita.
Juha Vuorio
kaupunginvaltuutettu, DI
kuntavaaliehdokas (ps.), Oulu