Aamuyö 24. päivänä 2022 laukaisi Euroopan historiassa tapahtumien vyöryn, jonka lopputulosta ei toistaiseksi tiedetä. Venäjän hyökkäysuhka Ukrainaan oli leijunut ilmassa, mutta ajatus suurvallan hyökkäyksestä naapurimaahansa keskellä Eurooppaa tuntui silti mahdottomalta.
Mahdoton tapahtui.
Kolme vuotta myöhemmin sota jatkuu. 36 kuukauden pikakelauksessa vilahtelevat kuvat ja uutisvideot pommitetuista asuintaloista, paareilla kannettavista kuolleista ja haavoittuneista, pommisuojissa koulua käyvistä lapsista ja rauniokaupungeissa sinnittelevistä vanhuksista, samoin esimerkiksi paikat nimeltään Hostomel, Butsha, Mariupol, Bahmut ja Advijivka
Venäjä ei ole voittanut sotaa, vaikka sillä onkin hallussa noin viidesosa Ukrainan pinta-alasta. Ukraina on puolustautunut vahvemmin kuin sodan alussa uskallettiin odottaa. Ukrainalaisten taistelutahdon ohella maata on olennaisesti auttanut demokraattisten maiden moninainen tuki.
Nyt tilanne rintamalla on jumiutunut kulutussodaksi. Ilman radikaalisti kasvavaa sotilaallista tukea Ukrainalla ei ole mahdollisuuksia pakottaa hyökkääjää vetäytymään. Maalta alkavat myös loppua sotilaat. Onneksi myös Venäjän voima murenee.
Parin viime viikon sisällä uusi uhka Ukrainaa kohtaan on noussut Washingtonista. Donald Trumpin ensimmäiset viikon vallassa ovat Ukrainan ja Euroopan kannalta olleet painajaismaisia. Trumpin toimintaa ohjaa nyt Venäjän näkemys sodan syistä ja rauhanteon ehdoista. Ukrainan tärkein tukija näyttää kääntäneen selkänsä.
Maanantaina Ukrainaan saapui joukko poliittisia johtajia Euroopasta ja Kanadasta vakuuttamaan tuen jatkumista. Kiovassa kuullut Euroopan johtajien puheet vahvistivat toivoa siitä, että herätys on todella tapahtunut. Uusia merkittäviä lupauksia tuesta kuultiin useilta mailta.
Milloin tuki ehtii Ukrainaan, on kuitenkin kriittinen kysymys. Trump ajaa nyt pakkorauhaansa läpi täydellä höyryllä.
Euroopan havahtuminen näkyy nyt siinäkin, että maanantaina Trumpia tapaamaan lensi Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Myöhemmin tällä viikolla saman tekee Britannian pääministeri Keir Starmer. On silti toiveajattelua, että Trumpin pää näissä tapaamissa kääntyisi.
Hyvä uutinen Ukrainalle on se, että Saksa saa heikon ja aran johtajan jälkeen rohkeamman ja päättäväisen ykköspoliitikon, kun sosiaalidemokraattien Olaf Scholz vaihtuu kristillisdemokraattien Friedrich Merziin.
Scholz harhautui uskomaan liian pitkään Putinin uhkailuihin siitä, että Venäjä vastaa "historiassa ennennäkemättömällä tavalla" niille tahoille, jotka yrittävät ulkopuolelta vaikuttaa Ukrainan tapahtumiin. Näinhän ei ole käynyt.
Toisin kuin Scholz Merz on esimerkiksi ilmaissut kannattavansa pitkän kantaman Taurus-risteilyohjusten lähettämistä Ukrainaan. Jos Yhdysvallat kääntää selkänsä Ukrainalle lopullisesti, maa tarvitsee näidenkin aseiden pelotetta entistä kipeämmin.