Rikoksentekijän ja uhrin läheinen suhde pitää saada Suomen rikoslakiin rangaistusta koventavaksi seikaksi väkivaltajutuissa, yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii.
Nykyisellään tekijän ja uhrin pari- tai muu lähisuhde ei ole lakiin kirjattu koventamisperuste, mutta tuomioistuimet voivat huomioida sen rangaistusta harkitessaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu selvitti, kuinka usein näin tapahtuu.
Selvityksen mukaan lähisuhde oli tuomion perusteluissa esillä 45 prosentissa jutuista ja yleensä se vaikutti rikosvastuuta korottavasti. Lopuissa jutuista eli 55 prosentissa tuomioistuin ei ottanut perusteluissaan kantaa siihen, että väkivalta oli tapahtunut lähisuhteessa.
– Selvitys osoittaa, että tuomioistuimissa ei vallitse yhtenäistä näkemystä pari- ja lähisuhdeväkivallan moitittavuudesta, yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen sanoi tiedotteessa.
"Rikoslaissa selkeä puute"
Hiltunen korostaa, että Suomi on sitoutunut naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavaan Istanbulin sopimukseen. Sen mukaan raskauttavien seikkojen perusteella rikosta pidetään vakavana ja väkivallantekijälle määrättävä rangaistus ankaroituu. Ensimmäisenä raskauttavana seikkana sopimuksessa mainitaan rikoksen kohdistaminen läheiseen henkilöön, kuten nykyiseen tai entiseen puolisoon.
– Rikoslaissa on selkeä puute, joka on korjattava. Istanbulin sopimuksen mukaisista raskauttavista seikoista on säädettävä selkeästi rikoslaissa, Hiltunen sanoi
Selvityksessä oli mukana 80 käräjä- ja hovioikeudessa annettua tuomiota, joissa oli kyse pari- tai lähisuhdeväkivallasta. Syytetyistä suurin osa oli miehiä ja asianomistajista suurin osa oli naisia. Suurin osa tuomioista oli annettu vuosina 2024–2025.
Selvityksessä mukana olleissa tuomioissa syytteet menestyivät tuomioistuimissa hyvin. Vastaajista 94 prosenttia sai syyksi lukevan tuomion.