Vihapuhe: Lauri Nikula antoi tör­ky­pu­heen virrata vuosia, kunnes mitta tuli täyteen

Ruoka: Ou­lu­lais­ten ba­naa­nit kyp­sy­vät Van­taal­la

Harrastukset: Suo­si­tuil­le ke­ra­miik­ka­kurs­seil­le pääsee Oulussa vain tuu­ril­la

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Kolumni
Tilaajille

Yhä useampi meistä jää yksin, eivätkä syyt ole aina yk­si­lös­sä

Puolisottomuus on kasvava ongelma, joka johtaa yleensä myös perheettömyyteen ja heikentää ihmisen hyvinvointia, kirjoittaa päätoimittaja Sanna Keskinen.

Suomalaisten syntyvyys on romahtanut 2010-luvun aikana. Vaikka koronavuosi 2020 sai syntyvyyden hienoiseen kasvuun, ollaan edelleen kaukana tasosta, jolla Suomessa pysyteltiin käytännössä 1970-luvulta 2010-luvun taitteeseen.

Tuollakin ajanjaksolla syntyvyys oli pienempää kuin aikaisempina vuosikymmeninä, mutta lasku oli aaltoliikettä ja selittyi pitkälti sillä, että naisten ensimmäisen lapsen saanti-ikä muuttui myöhemmäksi.

Nyt tilanne on toinen. Syntyvyys on pudonnut ennätyksellisen alas, ja vuonna 2019 lapsia syntyi yhtä vähän kuin 1868, jolloin Suomessa kärsittiin nälkävuosista ja ihmisiä kuoli kuin kärpäsiä.

Muutos ei enää selity vain sillä, että naisten koulutustason noustessa ensimmäinen lapsi saadaan myöhemmin ja samalla mahdollisten toisten ja kolmansienkin lasten saanti myöhentyy.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.