Maamme hallitus räjäytti pienen poliittisen pommin torstaina. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi lakimuutoksista, joilla poistettaisiin merkittävä osa ydinaseita koskevista lainsäädännön rajoituksista.
Ydinenergialain muutoksella mahdollistettaisiin ydinräjähteiden tuominen Suomeen. Ydinaseita voisi kuljettaa Suomen maaperällä, jos se liittyy Suomen sotilaallisen puolustamiseen.
Hallituksen mielestä kyseessä on johdonmukainen jatke Suomen Nato-päätökselle. Naton antama ydinpelote on vahvempi, kun Suomi ei aseta ylimääräisiä rajoituksia ydinaseiden mahdolliselle kuljettamiselle Suomen maa-, ilma- tai merialueiden kautta.
Suomi voisi muutosten jälkeen myös osallistua täysivaltaisesti Naton ydinasesuunnitteluun.
Suomi ei tavoittele omaa ydinasetta eikä sitä, että Naton ydinaseita säilytettäisiin pysyvästi maassamme. Luultavasti emme edes saisi niitä maaperällemme.
Euroopan maista Iso-Britannialla ja Ranskalla on oma ydinase. Naton ydinarsenaalia on osana yhteistä ydinpelotetta sijoitettuna Euroopassa Belgiaan, Hollantiin, Saksaan, Italiaan ja Turkkiin.
Ydinaseet on pelottava asia ja ne herättävät voimakkaita tunteita. Siksi ei ole ihme, että hallituksen aikeet sallia ydinaseiden kauttakulku Suomen kautta on herättänyt oppositiossa voimakasta vastustusta.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman katsoo, että Suomi poikkeaa muiden Pohjoismaiden linjasta. Niillä on hänen mukaansa enemmän rajoituksia.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb puolestaan katsoo Suomen siirtyvän lakimuutosten kautta pohjoismaiselle linjalle. Intiassa valtiovierailulla oleva Stubb toivoo hallituksen esityksille mahdollisimman laajaa tukea eduskunnalta.
Oppositiossa esitettiin rankkaa kritiikkiä myös tavalle, jolla hallitus on asiaa valmistellut. Tältä osin opposition kritiikki osuu.
Hallitus valmisteli asiaa salassa ja toi valmiin esityksen pöytään keskustelematta opposition kanssa. Näin isossa asiassa tämä sotii parlamentaarista perinnettämme vastaan.
Opposition kritiikissä on myös kysymys vaalitaktiikasta. Monien vuosien varrella tehtyjen kyselyiden mukaan suomalaisten enemmistö suhtautuu kielteisesti ydinaseisiin ja niiden kuljettamiseen Suomen kautta.
Arvostelusta kaikuu myös itänaapurin pelko ja yya-Suomen henki. Presidentti Urho Kekkonen teki jo vuonna 1963 esityksen Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä. Sen mukaan Pohjoismaat olisi kansainvälisellä sopimuksella muodostettu pysyvästi ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi.
Kekkosen esityksen taustalla oli halu pysyä suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella. Tavoitteena oli halu vähentää Neuvostoliiton Suomeen kohdistamaa uhkaa.
Taustalla kuului voimakkaana Moskovan ääni. Siihen ydinaseiden vastustus edelleen nojaa. Kremlistä kuului jo paheksuntaa.
Ydinkysymys on, vahvistaako päätös Suomen turvallisuutta vai heikentääkö se sitä.
Nato-Suomen vastaus on: vahvistaa.