ABO Energy Suomi Oy:n toimitusjohtajan Aapo Koivuniemen mielipidekirjoitus oli Kalevassa 31.12.2024 otsikolla ”Suomi on rikas ja laaja alue uusiutuvassa energiassa – investointeja riittää kyllä koko maahan”. Hän kirjoittaa siitä, millaisia vaikutuksia seuraisi, jos tuulivoimaloiden kiinteistöveroja sisällytettäisiin kuntien valtionosuusjärjestelmään sisältyvään verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen. Koivuniemi viittaa kirjoituksessaan selvityshenkilöiden Arto Sulosen ja Eero Laesterän raporttiin, jossa on käsitelty asiaa.
Koivuniemen kirjoituksen alussa on olennainen väärinymmärrys, joka on syytä korjata. Selvityshenkilöiden ehdotuksissa on nostettu esille vaihtoehto, jossa 50 prosenttia voimalaitosten maksamista veroista sisällytettäisiin tulojen täydennykseen. Tämä ei merkitsisi sitä, mitä Koivuniemi omassa kirjoituksessaan esittää, että tuulivoimasta saatavat kiinteistöverotulot jaettaisiin jatkossa tasan valtion ja tuulivoimakunnan kesken.
Kunta saa aina, niin nykyisessä tasausjärjestelmässä kuin selvityshenkilöiden ehdottamassa tulojen täydennysjärjestelmässä, pitää kaikki verotulonsa täysimääräisesti.
Ehdotettu malli ei siis tarkoittaisi mitään verotulon uusjakoa, kuten Koivuniemi antaa ymmärtää. Sen sijaan se merkitsisi sitä, että voimalaitosten maksama kiinteistöverotulo sisältyisi verotuloihin perustuvaan valtionosuuden täydennykseen, joka vaikuttaisi kunnan valtionosuuden määrään.
Selvityshenkilöiden ehdottamassa mallissa lievennettäisiin nykyiseen järjestelmään sisältyvää kuntien välistä epätasa-arvoa, joka johtuu siitä, että mainittu kiinteistövero jätetään kokonaan laskennan ulkopuolelle (poislukien ydinvoimalaitokset).
Ongelmana on, että paljon voimalaitoskiinteistöverotuloja saavien kuntien osalta valtionosuuden laskennassa huomioidaan muihin kuntiin verrattuna suhteellisesti pienempi osuus sen kaikista laskennallisista verotuloista. Alimmillaan kunnan verotuloista huomioidaan laskennassa vain hieman yli 50 prosenttia.
Tämä mahdollistaa tilanteen, jossa keskimääräistä korkeamman verotulotason kunta saa keskimääräistä heikomman tulotason kunnille tarkoitettua tasauslisää ja useassa tapauksessa vielä asukaskohtaisesti enemmän kuin aidosti heikon tulotason kunta saa.
Tämä ongelma tulisi laajenemaan tulevina vuosina, kun kunnat rakentavat lisää voimalaitoksia ja saavat siitä suuria verotuottoja, joita ei tasauksessa huomioitaisi.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää ja rahoituksen kokonaisuutta uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote-uudistuksen voimaantulon sekä vuoden 2025 alussa voimaan astuvan TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. Uudistuksen on määrä tulla voimaan vuonna 2027.
Valtiovarainministeriö, kunta- ja alueosasto
Markku Nissinen
finanssineuvos
Teija Kauhanen
erityisasiantuntija