Uuden Oulun myötä on hyvä huomata, että äänestäjän painoarvo on tippunut entiseen verrattuna kymmenenteen osaan (Haukipudas), jopa sadanteen osaan (Yli-ii).
Päätösvalta ja toimeenpanovalta meni, eikä entisten valtuustojen tilalle tullut mitään.
Tämän valtatyhjiön tilalle monikin kirjoittaja on ehdotellut asukastupia, kylävaltuustoja, nuorisoparlamentteja sun muuta.
Kannatan näitä haaveita, mutta vain silloin, jos sille annetaan paikallisissa asioissa myös todellista valtaa ja rahaa toimeenpanoon. Uusia ompelukerhoja emme tarvitse.
Varsinkin reuna-alueiden ajankohtaiset ongelmat ja arkipäivän asiat hoituvat parhaiten paikallisin voimin ja asiantuntemuksella.
Uuden Oulun kaupunginvaltuusto keskittykööt suuriin linjauksiin ja visioihinsa, mutta olisi hyvää työnjakoa delegoida käytännön asiat esimerkiksi kylävaltuustoille.
Tällaisia asioita ovat muun muassa paikallinen kaavoitus, tiestön ja ympäristön kunnossapito, kouluasiat, lähipalvelut, nuorison harrastustilat sekä paikallisliikenne. Tällä hetkellä ei vain ole elintä vastuunkantajaksi, jolle delegoida.
Näihin tehtäviin pitäisi valita energisiä, päteviä ja innostuneita kuntalaisia, eikä seniilejä ammattipoliitikkoja tai kiireellisiä puoluepyrkyreitä. Vaihtuvuus pitäisi taata riittävän usein pidettävillä vaaleilla, esimerkiksi kahden vuoden välein.
Tämänsuuntaisia konkreettisia esityksiä odotin yhdistymishallitukselta. En ole kuullut, että se olisi tehnyt yhtään mitään asian tiimoilta, vaikka se jos mikä olisi ollut tärkein poliittinen päätös kyläyhteisölle. Toivottavasti uusi kuntalaki viitoittaa tien lähidemokratiaan eikä näennäisdemokratiaan.
Todennäköistä on, että Oulun virastot ja lautakunnat sekä laitokset ruuhkautuvat oman byrokratian pyörittämisen lisäksi kyläkuntien asiakasruuhkaan. Kuntalaista nöyryytetään jonottamaan ja odottamaan päätöksiä pikkuasioiden takia kuukausia. Se aiheuttaa tyytymättömyyttä ja katkeruutta.
Pahin skenaario on city vastaan reuna-alueiden kylät. Perehtymätön poppoo miettii mitätöntä leikkipuistomäärärahaa Kaakkuriin katumaasturinsa kallioparkissa. Samaan aikaan syrjäkylän isäntä rämpii ”nelivetoverkusonnilla” ihmisten ilmoille hoitamaan asioita jonnekin kauas.
Toivottavasti uudet kaupunginvaltuutetut ymmärtävät lähidemokratian hyvät puolet ja toimivat sen mukaan toisin kuin meidän vanha valtuusto, joka ei sietänyt kansanäänestyksiä eikä keskustelua kuntaliitosvaiheessa edes valtuuston sisällä.
Annemari Enojärvi
kuntavaaliehdokas (ps.)
Kiviniemi
