Viit­to­ma­kiel­tä käyt­tä­vien lasten määrä vähenee ra­di­kaa­lis­ti– "E­del­leen­kin asenne on, että kuu­ro­jen olisi parempi puhua viit­to­mi­sen sijaan"

Kuulovammaisena syntyville lapsille asetetaan leikkauksessa sisäkorvaistute, jonka avulla suurin osa oppii kuulemaan ja puhumaan. Istute ei kuitenkaan poista kuuroutta.

Oululainen Riina Kulojärvi syntyi kuurona. Viittomakieli on Kulojärven äidinkieli.
Oululainen Riina Kulojärvi syntyi kuurona. Viittomakieli on Kulojärven äidinkieli.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Äidinkielenään suomalaista viittomakieltä käyttävien lasten ja nuorten määrä vähenee radikaalisti. Alle 20-vuotiaita kuuroja viittojia arvioidaan olevan tällä hetkellä vain noin 200, kun heitä voisi olla lähes kolminkertainen määrä.

Merkittävä syy on suurimmalle osalle kuulovammaisena syntyvistä lapsista leikkauksessa asetettava sisäkorvaistute, kuuloapuväline, jonka avulla suurin osa oppii kuulemaan ja puhumaan. Se ei kuitenkaan poista kuuroutta: kun istutteen ulkoinen osa irrotetaan, ei henkilö enää kuule.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut
Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä