Kolumni: Sanna Marinin ym­pä­ril­lä vellova kes­kus­te­lu saa miet­ti­mään, onko pää­mi­nis­te­riys enää ihmisen työ

Jääkiekko: Ot­te­lu­seu­ran­ta: Kärpät ja HIFK iskevät yhteen kauden en­nä­tys­ylei­sön edessä

Vii­sik­ko jatkaa vääntöä il­mas­to­toi­mis­ta – Marin ei näe mitään syytä, miksi tänään ei rat­kai­sua tulisi, "ellei syy ole siinä, ettei haluta löytää yh­teis­tä sopua"

Saarikko kertoi budjettineuvotteluissa tulleen eilisillan päätteeksi takapakkia.

Helsinki
Pääministeri Sanna Marin uskoo, että viisikko saa neuvottelut päätökseen tänään.
Pääministeri Sanna Marin uskoo, että viisikko saa neuvottelut päätökseen tänään.
Kuva: KIMMO BRANDT

Hallituksen puheenjohtajaviisikon neuvottelut ovat alkaneet Helsingin Säätytalossa. Hallituksen on määrä saada ensi vuoden budjettia koskevat neuvottelunsa päätökseen tänään. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi neuvotteluihin saapuessaan, että eilisillan päätteeksi oli tullut takapakkia ja siksi oli hyvä käydä nukkumassa välillä.

Neuvottelut keskeytettiin puolenyön aikaan. Erityisesti keskustalla ja vihreillä on ollut näkemyseroja siitä, mitkä ilmastotoimet ovat riittävän uskottavia ja tehokkaita hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) saapui keskiviikkona neuvotteluihin Saarikon jälkeen. Hän kertoi, että kaikissa muissa asioissa on edetty paitsi ilmastotoimissa, joista keskustelu jatkuu tänään. Marinin mukaan esimerkiksi työllisyydessä päästiin eilen hyvin eteenpäin ja verokokonaisuus sekä myös budjetti alkaisivat näyttää valmiilta.

– Uskon, että oli hyvä, että viisikko sai vähän nukkua tässä välissä. Ehkä tänään uusin, reippain mielin on kykyä myös löytää ratkaisu, sanoi myös pääministeri.

Myös ilmastotoimissa kysymys on pääministerin mielestä enää yksittäisistä keinoista, joista puolueilla on eri näkemyksiä.

– Ei ole mitään syytä, miksi tänään ei tule ratkaisua, ellei syy ole siinä, ettei haluta löytää yhteistä sopua, Marin näpäytti.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan neuvotteluissa on viimeistä säätöä vaille valmista. Hän luonnehti ilmastotoimien kiistakysymyksiä desimaalin kokoisiksi.

– Pöydällä on hyvä paketti, puhutaan desimaalin vaikutuksista, hän sanoi Säätytalolle tullessaan.

Ohisalo kompensoisi ilmastoteot pienituloisille

Tiistai-iltana Marin kertoi, että ilmastotoimien kokonaisuudessa keskustelussa ovat liikenteen, maatalouden ja lämmityksen kaltaiset asiat, kun pohditaan, mistä vielä tarvittavat päästövähennykset löydetään.

Saarikko painotti keskiviikkoaamuna edelleen keskustan kannattavan mieluummin kirittämistä eli tukia kuin kurittamista eli maksuja ja veroja.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo näki myös tuissa paljon hyvää. Hänen mukaansa muun muassa öljylämmityksestä luopumisen tuki on ollut erittäin suosittu, samoin metsittämistuki. Ohisalo sanoi olevansa valmis keskustelemaan siitä, että ilmastoteot kompensoidaan kaikista pienituloisimmille esimerkiksi ansioverotuksessa tai ruoan hinnassa.

– Ihmiset haluavat tehdä ilmastotekoja, mutta meidän pitää luoda rakenteet sille. Ylipäätään koko tukijärjestelmän, vaikkapa maataloudessa pitäisi kannustaa ihmisiä tekemään niitä tekoja ja helpottaa ihmisten toimeentuloa, Ohisalo sanoi keskiviikkona neuvotteluihin saapuessaan.

Työllisyystoimien kokonaisuus vaati Marinin mukaan illalla vielä neuvottelua. Ainakin opintotukeen kuuluvien tulorajojen nosto on saanut hallituksessa tiettävästi hyvän vastaanoton.

Hallitus on linjannut tekevänsä koko loppuvaalikauden aikana työllisyystoimia, joilla vahvistetaan julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.

Sote-kulujen aikaistus ylläpitää alijäämää

Ensi vuoden rahankäytöstä oli hallituksessa pitkälti yhteisymmärrys jo riihen alkaessa.

Hallituslähteestä kerrottiin illalla STT:lle, että talouskasvu ja sen kasvattamat verotulot olisivat olleet pienentämässä budjetin alijäämää lähemmäs miljardilla eurolla, mutta tätä muutosta syö osaltaan eräiden sote-uudistukseen liittyvien maksujen aikaistus.

Noin kuukausi sitten julkaistussa valtiovarainministeriön budjettiesityksessä alijäämä oli 6,7 miljardia euroa. Perustettavien hyvinvointialueiden tarvitsema rahoitus on havaittu ministeriössä vasta tämän jälkeen.

– Samoihin mittakaavoihin (6,7 miljardia) päädytään tässä ratkaisussa, Saarikko sanoi keskiviikkona

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) kertoi, että riihen alla paljon puhuttaneen tieteen rahoituksen osalta oli tapahtunut edistystä ja Suomen Akatemian rahoitus ensi vuonna olisi pysymässä ennallaan.