Viisi suomalaishanketta on nimetty raaka-aineiden tarjonnan kannalta strategisesti tärkeiksi EU-hankkeiksi. Asiasta kertoi Euroopan komission Suomen-edustusto perjantaina.
Euroopan komissio on nimennyt 16:ssa eri jäsenmaassa 46 uutta hanketta, joilla pyritään vahvistamaan kriittisten raaka-aineiden toimitusketjuja ja monipuolistamaan niiden toimituslähteitä.
Hankkeilla edistetään EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen tavoitteita. Unionissa tavoitellaan parempaa kilpailukykyä ja korkeampaa omavaraisuuden astetta raaka-aineiden louhinnassa, jalostuksessa ja kierrätyksessä. Korkeampi omavaraisuus myös parantaa turvallisuutta ja häiriönsietokykyä vähentämällä riippuvuutta yksittäisistä kolmansien maiden toimittajista.
Toinen kierros
EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen ensimmäisellä hakukierroksella komissio myönsi strategisen aseman kuudelle suomalaishankkeelle. Nyt toisella kierroksella statuksen sai viisi hanketta.
Uudet Suomen hankkeet ovat koboltin ja nikkelin jalostushanke CoNiKo Kokkolassa, Hautalammen koboltti-nikkeli-kupari-kaivoshanke Outokummussa, alumiinintuotantoon liittyvä Project Arctial Kokkolan ja Kruunupyyn rajalla, Soklin kaivoshanke Savukoskella ja Suhangon kaivoshanke Ranualla.
Suomessa tuotetaan muun muassa kobolttia, nikkeliä ja kuparia. Kriittisiä raaka-aineita tarvitaan muun muassa akkuihin, sähköverkkoihin sekä puolustus- ja avaruusteollisuuteen.
Kaivosteollisuus hyvillään
Kaivosteollisuuden yrityksiä edustava Kaivosteollisuus ry pitää päätöstä vahvistuksena siitä, että suomalaisilla mineraalivaroilla on merkitystä Euroopan taloudelliselle turvallisuudelle, teollisuuden kilpailukyvylle ja strategiselle autonomialle.
Hankkeiden strateginen status voi muun muassa sujuvoittaa lupamenettelyjä ja parantaa mahdollisuuksia saada rahoitusta.
– Samalla se kertoo siitä, että EU tarvitsee Suomessa sijaitsevia mineraalivaroja oman toimitusvarmuutensa vahvistamiseksi, Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela sanoo perjantaina julkaistussa tiedotteessa.
