Oulun Vesi on julkaissut teettämänsä päivitetyn kustannusarvion Viinivaaran investointi- ja käyttökustannuksista. Kokonaishinnaksi ilmoitetaan noin 61 miljoonaa euroa.
Summa kuulostaa epäilyttävä pieneltä ja suorastaan uskomattomalta, aivan kuten aikaisemmat kustannusarviot.
Kustannuksia tarkasteltaessa herää enemmän kysymyksiä kuin luottamusta. Missä ovat esimerkiksi varavesijärjestelmien kustannukset?
Viinivaara ei yksin riitä turvaamaan Oulun vedensaantia, joten rinnalle tarvitaan varajärjestelmiä. Nämä kustannukset puuttuvat kokonaan.
Siirtolinja maksaisi 39 miljoonan euroa. Miten noin sadan kilometrin putkilinja voidaan rakentaa tällä hinnalla?
Jo pelkästään polttoaineen, maanrakennuksen ja raskaan kaluston hinnat ovat nousseet voimakkaasti viime vuosina. Jos kaivinkonetyöt ja maanrakennustyöt on todellakin noin halpaa touhua, itse kukin voi huoletta alkaa kaivattamaan pikku naveroita omille mailleen, sillä homma näyttää olevan suorastaan naurettavan halpaa.
Oulun Vesi voisi julkistaa urakoitsijan nimen, jonka hintoihin kustannusarvio perustuu, sillä itsellänikin olisi kaivuuhommia tiedossa näin edulliselle kaivinkoneurakoitsijalle!
Siirtolinja Viinivaarasta Hinttaan kulkisi halki metsien, soiden, teiden ja vesistöjen. Jokainen joen, puron, ojan ja tien ylitys nostaa kustannuksia merkittävästi.
Eteen voi tulla kallioita, joiden räjäyttäminen maksaa. Onko siirtolinjan alle jäävää maastoa tutkittu?
Oulua lähestyttäessä vastaan tulevat myös yksityiset omakotitalotontit ja lunastukset. Näitäkään kustannuksia ei ole avattu kunnolla.
Ymmärtävätköhän oululaiset omakotitalojen asukkaat, että kaivinkone voi pian tulla jylläämään tonttia, mikäli tämä Oulun Veden järjetön hanke toteutuu? Hinttalaiset asukkaat – pitäkääpä varanne, sillä pihan kukkapenkit ovat pian mennyttä!
Tarkkailurakenteisiin on varattu vain noin 300 000 euroa ja tarkkailuun noin 109 000 euroa vuodessa. Kyse on laajasta pohjavesihankkeesta, jonka vaikutuksia seurattaisiin vuosikymmeniä, joten summat vaikuttavat alimitoitetuilta.
Käyttökustannukset herättävät epäilyksiä. On vaikea uskoa, että näin suuren järjestelmän vuosittaiset käyttö- ja huoltokulut jäisivät hieman yli miljoonaan euroon.
Pelkästään sähkön hinnan vaihtelut voivat muuttaa tilannetta nopeasti. Entäpä saneerauskulut tulevaisuudessa? Onkohan henkilöstön palkkakulut huomioitu?
Laskelmat nähtyäni, mieleeni tuli heti ajatus, että kustannuksia on taas siloteltu hankkeen hyväksyttävyyden parantamiseksi, aivan kuten Oulun Veden konsulteilla teettämiä muitakin selvityksiä. Sitä saa mitä tilaa!
Meillä on oikeus saada todenperäinen kustannusarvio siitä, mitä Viinivaaran hanke ja Oulun varavesijärjestelmä todella maksaisi.
Virpi Tollander
Kahden Viinivaaralla pulppuavan lähteen osaomistaja, Helsinki