1. Rahat oikeaan osoitteeseen
Oulu käyttää kulttuurille suunnattuja valtionapuja aivan muihin tarpeisiin. Miksi? Esimerkiksi teatterille, orkesterille ja taidemuseolle kuuluvia rahoja valutetaan toisiin taskuihin. Olisiko aihetta suunnata rahat sinne, minne ne on tarkoitettu? Lisäksi teatteri maksaa yli 2,2 miljoonan euron vuosivuokraa kaupungille. Miksi vuokra on isompi kuin muualla maassa?
2. Yhteistyö on pelkkää sanahelinää
Oulun seudun festivaalien yhteistyöstä on puhuttu pitkään, mutta tähän mennessä tulokset ovat olleet vaatimattomia ja tapahtumat paikoin päällekkäin. Kaikki järjestäjät sanovat periaatteessa kannattavan yhteistyötä, mutta sillä ehdolla, että mikään ei muutu ainakaan heidän festivaalissa. Kannattaako vielä yrittää yhteispeliä, jopa Oulun juhlaviikkoihin -- vai lyödäänkö kintaat naulaan ja jatketaan kukin tahoillaan, vaatimattomilla linjoilla?
3. Musiikkikeskukseen näyttelytiloja
Nyt kun Oulun musiikkikeskuksen yhteyteen vihdoin viimein suunnitellaan tiloja Oulun konservatorion pop- ja jazzmusiikin koulutukselle, kannattaisiko samalla lisätä Madetojan salin viereen myös kokous- ja näyttelytiloja sekä kunnollinen ravintola?
4. Mitä taidetunteja ja mistä
Opetusministeriössä kaavaillaan taide- ja taitoaineiden lisäämistä opetussuunnitelmiin. Asia on tärkeä aikana, jolloin kaivataan yhteisöllisyyttä. Tarkoittaako taide- ja taitoaineiden lisäys ehdokkaiden korvissa urheilua, kuvataidetta vai musiikkia? Mikä olisi sopiva painotus, ja mistä aineista tunnit otetaan pois?
5. Festivaalit junnaavat paikoillaan
Oulun seudulla on lukuisia kulttuuritapahtumia, jotka ovat vaarassa näivettyä rahan ja näköalojen puutteeseen, esimerkiksi ilmakitaran MM-kisa. Miksi päättäjät eivät ymmärrä tällaisten tapahtumien arvoa? Miten niiden kehittämistä pitäisi tukea?
6. Mikä on vapaan kentän arvo?
Vapaan kentän kulttuuriväki on raikastanut Oulun ilmettä viime vuosina. Mutta kaupungista puuttuu tarvittava tila, kulttuuritalo. Mistä sellainen löytyisi ja kuinka nopeasti? Olisiko syytä tehdä Oulu15-hankkeesta näkyvä vapaan kentän etujen ajaja?
7. Qstock tallautuu takamaille
Qstockia ei järjestetä ensi kesänä perinteisellä Kuusisaaren rockfestivaalialueella. Käykö Raatin kunnostuksen ja Kuusisaaren viheristutusten jälkeen niin, ettei soitto soi enää koskaan yhdellä Suomen parhaimmista festarinäyttämöistä?
Uuden paikan haku pelkästään ensi kesäksi on sujunut nihkeästi. Olisiko sittenkin syytä istuttaa ne harvinaisimmat kukat jonnekin muualle ja antaa kymmenien tuhansien nuorten nauttia jatkossakin festaritunnelmista oululaisittain parhaalla mahdollisella paikalla?
8. Viekö raha Pikisaaren taiteilijoilta?
Pikisaareen asettautuneet taiteilijayhteisö tuottaa monille ikimuistoisia elämyksiä, mutta moni virkamies ja grynderi näkisi keskeisellä kaupunkipaikalla mieluummin hyvätuottoisia luksusasuntoja kuin taiteilijoille kohtuuhintaan tarjottuja ateljeeasuntoja. Voittavatko kulttuuri ja kulttuurityöläiset rahan mahdin?
9. Naapurikunta jakamaan menoja
Kulttuurin kuluttaja ei katso kuntarajoja, kun hän lähtee hakemaan elämyksiä. Oululainen veronmaksaja toivoisi, että naapurikunnatkin jakaisivat näiden kalliiden kulttuurilaitosten kustannuksia. Pitäisikö esimerkiksi Oulun teatterin ja Oulu Sinfonian lipunhintoihin tuoda kotikunta-alennus?
10. Pitäisikö Valistustalo kuopata?
Vuonna 1918 perustettu Oulun Valistustalo Oy jakaa vuosittain apurahoja oululaiselle esittävälle taiteelle, viime vuonna 128 300 euroa. Tilikauden tulos viime vuonna oli osakejärjestelyjen vuoksi huikeat 3,7 miljoonaa euroa. Oulun kaupunki omistaa Valistustalon koko osakepotista noin 65 prosenttia. Valistustalo on kuitenkin joutunut yhtiömuotonsa takia verottajan hampaisiin, koska osakeyhtiötä pidetään erittäin harvoin verotuksessa yleishyödyllisenä. Pitäisikö 90-vuotias yhtiö yrittää purkaa ja perustaa sen tilalle jotain verotuksellisesti ajanmukaisempaa, vaikka kulttuurisäätiö?
Veikko Ervasti, Oulu, ehdokasnumero 139
1. Kulttuuriin suunnatut valtionavut on käytettävä ao. kohteisiin. Olen Seppo Moilasen kanssa tehnyt asiasta valtuustokyselyn, johon saimme täysin epätyydyttävän vastauksen. Oulu tulee menettämään jo myönnettyjä kulttuurin valtionapuja, kuten ministeri Wallin on selväsanaisesti ilmoittanut. Ministeriön mukaan Oulussa ei ymmärretä asiaa. Oulu siirtää rahaa toisesta taskusta toiseen rahastamalla kiinteistöjään. Rakennukset arvotetaan väärin Oulussa.
2. Oulun seudun kuntien kulttuuriyhteistyötä yritettiin aikoinaan selvittää. Siitä ei tullut mitään. Syynä lienee se, että naapurikunnat pääsevät joka tapauksessa nauttimaan Oulun tarjonnasta. Yhteistyöllä saataisiin tietysti enemmän aikaan. Tilanne on huono, niin kuin kaikessa Oulun seudun kuntien yhteistyössä.
3. Kannattaisi lisätä. Kustannukset täytyy tietysti selvittää ensin.
4. Taide- ja taitoaineiden lisäys tarkoittaa kuvataidetta, musiikkia ja käden taitoja (käsityöt). Niin peruskoulun kuin lukionkin opetussuunnitelmat ja tuntijaot pitäisi uusia kokonaan. Liikaa valinnaisuutta vähentämällä saadaan tilaa taide- ja taitoaineille ja myös liikunnalle, joka ei kuulu taito- ja taideaineisiin.
5. Päättäjät eivät ymmärrä sitä, että (tutkimusten mukaan!) jokainen kulttuuriin sijoitettu euro tuottaa puolitoista euroa. Aivan yksinkertaisesti kulttuuritapahtumiin pitäisi satsata enemmän. Jospa naapurikunnatkin tajuaisivat tulla mukaan vai pitääkö odottaa Suur-Oulua?
6. Kulttuuritalovaihtoehtoja on esitetty useita. Pitäisi päättää se, mikä niistä valitaan kulttuuritaloksi. Oulu 15 -hanke sopisi aivan hyvin vapaan kentän kehittäjäksi.
7. Kyllä allekirjoittaneelle sopii sopii entinen Qstock -festivaalipaikka.
8. Pikisaari on säilytettävä taiteilijoilla. Asuntojen vuokratason on oltava kohtuullinen.
9. Kohtuullinen kotikunta-alennus käy!
10. Jos verottaja on hankala, niin sitten säätiö.
Marianne Isola, Oulu, ehdokasnumero 155
1. Kulttuurille suunnatut valtionavut olisi luonnollisesti annettava täysimääräisinä kulttuuritoimelle. Teatterin, orkesterin ja museon lisäksi varoja täytyy riittää omaehtoisen kaupunkikulttuurin kehittämiseen.
2. Kulttuuritoimen pitää koordinoida erilaisia tapahtumia, päivittää "kulttuurikaleneteria" nettisivuillaan ja tiedottaa tapahtumista aktiivisesti. Ei ole iso vaiva :-)
3. Näyttelytila kuulostaa ihan hyvältä idealta, mutta suunnitellaan ensin tilat pop- ja jazzmusiikin koulutukselle...
4. Itse tervehtisin ilolla taide- ja taitoaineiden lisätunteja. Mitä jos kukin oppilas saisi itse valita, haluaako käyttää ylimääräiset tunnit liikuntaan, musiikkiin vai kuvataiteisiin?
5. Juurihan kulttuuritoimeen on palkattu kaksi uutta kehityspäällikköä, luulisi että heillä on paljon aikaa ja intoa olla mukana kehittämässä ja tukemassa erilaisia oululaisia festivaaleja!
6. Kulttuuritalon perustaminen on yksi Vihreiden vaalitavoitteista. Samoin Oulun keskustaan tarvitaan vapaasti käytettävissä olevia ilmoitustauluja! Oulu ei saa enää periä käyttömaksuja julkisista tiloista.
7. Qstock on valtavan hieno tapahtuma ja markkinoi Oulua paremmin kuin mitkään neliväriesitteet virastojen telineissä.
8. Pikisaari on aivan täydellinen ympäristö kulttuuritoiminnalle. Ei luksusasunnoille, Oulussa riittää varsin paljon hyviä tontteja muuallakin.
9. On kummallista, että naapurikunnat karsastavat yhteistyötä Oulun kanssa, mutta Oulun tarjoamat palvelut kelpaavat kyllä. Lipunhintoihin voisi hyvin laittaa "itsenäisyyslisän" naapurikuntien asukkaille (lisän maksaisivat tietysti kunnat, ei itse kulttuurin kuluttajat).
10. Valistustalon täytyy säilyä toiminnaltaan samantyyppisenä, oli sen organisaatio millainen tahansa.
Harri Kononen, Oulu, ehdokasnumero 172 (Vastaukset tehty yhdessä Karoliina Niemelän kanssa)
1. Kohdennetut valtionavustukset tulee osoittaa täysmääräisenä niille instansseille, mille se on myönnetty. Teatterirakennuksen ylisuuri vuokra juontanee juurensa budjetin ylittymisestä lisäosan rakentamisessa muutama vuosi sitten.Ylipäätään voisi miettiä, onko kaupungin järkevää periä vuokraa omilta laitoksiltaan.
2. Eri tapahtumien yhteisellä tiedottamisella ja aikatauluttamisella voitaisiin estää tapahtumien päällekkäisyys. Olisi toivottavaa, että tapahtumia järjestettäisiin ympäri vuoden ja tapahtumat pystyisivät säilyttämään omaleimaisuutensa. Taiteiden yön ja Juhlateltan ympärille voisi rakentaa Oululaiset juhlaviikot, samaan aikaanhan on jo mm. Musiikkivideofesivaalit ja Pikinen polku Pikisaaressa.
3. Oululaisen kulttuuriväen tilatarve tulisi kartoittaa kokonaisuudessaan ja ratkaista se toteuttamalla tarpeiden mukainen uusi Kulttuuritalo. Siihen tulisi sijoittaa ainakin riittävän kokoinen Taidehalli. Musiikkikeskusta voitaisiin kehittää musiikin ehdoilla. Ravintolatoiminnan mahdollisuus tulee ottaa suunnitelmissa huomioon, mutta päätös aloittamisesta voidaan jättää yrittäjän harkittavaksi.
4. Jos mahdollista, tunteja tulisi mieluummin lisätä ja käyttää nämä tunnit taide- ja taitoaineiden opetukseen. Tämä ehkäisi ennakolta syrjäytymistä, sekä toisi mielekkyytää ja sisältöä nuorten elämään. Siten rahaa säästyisi ongelmien jälkihoidosta ehkäisevään työhön. Toisaalta oppiaineiden sisällä voitaisiin integroida opetuksen sisältöjä yhteisö- ja kulttuuriprojekteihin. Tällaisten projektien yhteydessä tulisi hyödyntää niin kaupungin kulttuurilaitosten, eri järjestöjen ja yksittäisten taiteilijoiden osaamista.
5. Festivaalien tulee täsmentää oma perusideansa ja pyrkiä löytämään oma kävijäkuntansa. Ne tulee suunnitella ja järjestää pitkäjänteisesti, ja tässä olennaista on kyvykäs ja ammattitaitoinen tuottajaorganisaatio. Ilman ammattimaista järjestelyorganisaatiota festivaalin elinkaari voi jäädä lyhyeksi. Kaupungin rooli rahoittajana tulee keskittää festivaalin alkuvaiheeseen. Jos festivaali onnistuu vakiinnuttamaan asemansa, niin muiden rahoituslähteiden rooli voi korostua. Elinkelpoinen festivaali pystyy uusiutumaan oman luonteensa kautta ja saavuttamaan kävijöiden suosion joka vuosi uudelleen.
6. Vapaan kentän rooli on hyvin merkittavä ja tulee entisestään kasvamaan tulevaisuudessa. Se rikastuttaa oululaista kulttuurielämää ja kulttuuritarjontaa. Se kiinnittää toimijoita yhteiseen tekemiseen ja toimii osaltaan syrjäytymisen estämisessä. Vapaan kentän innovatiivisita ideoita syntyy uudet tapahtumat ja toimintamallit. Niistä kasvaa uutta liiketoimintaa ja tuottaa luovaa taloutta ja työpaikkoja. Olennaista olisi taata taiteen ja kulttuurin toimijoille mahdollisuudet omista tavoitteistaan käsin tapahtuvaan toimintaan ja hyväksyä taiteen itseisarvo. Vapaan toiminnan tuloksia talous ja vientitoiminta voi sitten hyödyntää. Mittarina tällaiseen toimintaan voi käyttää Richard Floridan homo-indeksiä. Siellä missä on suvaitsevaisuutta ja toleranssia homojen kokea olonsa kotoisaksi, samanlaisissa oloissa myös luovat toimijat voivat parhaiten työskennellä.
7. Qstock takaisin Kuusisaareen! Puisto tulee suunnitella siten, että istutukset kestävät festivaalitoiminnan.
8. Oulun kaupunginhallitus on siunannut Matti Pennasen asettaman ja Päivi Laajalan johtaman Pikisaaren kehittämistyöryhmän raportin, jonka mukaan Pikisaarta tullaan kehittämään. Työryhmä jatkaa työskentelyä valvovana elimenä, jonka tulisi taata se, että kehitystyö jatkuu hienovaraisesti ja saaren erityisluonnetta kunnioittaen. Työryhmän tulee myös valvoa, että uudisrakentaminen tapahtuu miljöön ehdoilla ja hyvää arkkitehtuuria noudattaen. Taiteilijoilla ja käsityöläisillä tulee jatkossakin olemaan työtiloja Pikisaaressa, ja työryhmän mietinnön mukaan niitä tullaan rakentamaan lisää. Hieno kulttuuriteko Oulun kaupungin päättäjiltä.
9. Oulun tulisi mieluummin edistää lähikunnista Ouluun suuntautuvaa kulttuuriturismia ja järjestää heille erilaisia oheispalveluja kulttuuripalvelujen yhteyteen. Näin Oulu saisi verotuloina ja työpaikkoina sijoittamansa rahat takaisin. Hyvä tapa jakaa kulttuurimenoja olisi yhteisten kulttuuritapahtumien järjestäminen lähikuntiin. Kulttuurivientinä lähikuntiin toimii hyvänä esimerkkinä Oulun taidemuseon järjestämät kiertonäyttelyt.
10. Valistustalo Oy:n rahat tulisi käyttää alkuperäiseen tarkoitukseen, eli toteuttaa uusi Kulttuuritalo. Tämän tulisi olla toimijoiden omassa hallinnassa.
Pasi Kovalainen, Oulu, ehdokasnumero 178
1. Ensimmäinen väittämä ei voi olla oikein. Mutta jos leikitään, että väittämä pitäisi paikkansa, niin tietenkin laitoksien talous pitää järjestää niin, että niille voidaan järjestää maksimaalinen valtion osuus tai valtion apu. Uusi teatteri maksaa/maksoi varmasti paljon eli silloin vuokra on korkea. Kaupunki voi sisäisesti päättää alemmasta tulostavoitteesta tilahallinnolle, jolloin vuokrataso laskee.
2. Minusta kannattaisi yrittää järjestää tapahtumat yhteen kasaan niin kuin esimerkiksi vuosittain elokuussa Edinburghissa. Oulu-päivät on liikkunut oikeaan suuntaan.
3. Kunnollinen ravintola? - tästäkö Oulun kulttuurissa on oikeasti kysymys. Missä on pihvi?
4. Kuvataidetta lisää. Asiantuntemus ei riitä leikkauslistan tekemiseen.
5. Oikeasti vaikuttavia tapahtumia voidaan tukea. Jos joltakin tapahtumalta kävijät loppuvat, niin miksi sitä pitäisi tukea?
6. Minulla ei ole mitään kulttuuritaloa vastaan.
7. Saa nähdä mihin ne kukat istutetaan.
8. Pikisaaren tulevaisuutta pohtimaan perustettiin aikoinaan työryhmä ja minun miestäni Pikisaarityöryhmän ehdotus kehittämisryhmän perustamisesta ohjaamaan ja seuraamaan ohjelman kehittymistä on perusteltu ja välttämätön. Myös Pikisaaren asemakaava pitää uudistaa ja alueelle tulee saada voimaan rakentamistapaohjeet ja hoitosuunnitelma. Kaupungin omistaminen ja edelleen vuokrattujen kiinteistöjen hoidon osalta ratkaisevaksi asiaksi muodostuu laskelmien perustaksi otettava yksittäisten rakennusten rahallinen arvo. Näiden laskelmien perustaksi otettava rakennusten laskennallinen arvo tulee olla kohtuullistettu siten, että rakennuksien korjaus- ja kunnostustoimenpiteet ovat mahdollisia ilman kohtuuttomia jälkiseurauksia. Asemakaavan uusimisella alue voidaan säilyttää tuleville polville.
9. Ei tarvita kotikunta-alennuksia.
10. Ei ymmärrä verotusasioita - minä vain maksan veroja.
Terttu Kuusela, Haukipudas, ehdokasnumero 148
1. Kyllä kulttuuriin tuleva valtionapu pitää käyttää siihen, mihin maksaja sen on tarkoittanut. Sisäisten vuokrien järjestelmä on tarkoitettu laskennan ja toiminnan suunnittelun ja järkeistämisen avuksi. Sen ei pitäisi toimia rahaa vähentävästi.
2. Yhteistyö on valitettavasti usein vain sanahelinää. Kuluneena syksynä oli minun mielestäni hienoja viritelmiä Oulussa. Omien kiireiden vuoksi pääsin osallisiumaan vain Kadonnut kaupunki - tapahtumaan kerran. Oulun seudun kuntarajat estävät mielestäni myös kulttuurin kukoistamista. Hyvä ja halpa joukkoliikenne toisi tilaisuuksiin lisää väkeä.
3. Kaupungissa on mielestäni ihan liian vähän näyttely- tai kokoustiloja. Pitäisi lisätä niitä.
4. Taide- ja taitoaineet merkitsevät minulle kuvataidetta, musiikkia, ilmaisuaineita ja tutustumista eri kulttuurin alueisiin. Eikö voitaisi lisätä koulujen kerhotunteja voimakkaasti? Ja sitten pitäisi koulun puolesta huolehtia siitä, että jokainen oppilas löytää sitä kautta oman yhteisönsä.
5. Pitäisi perustaa seudullinen kulttuurilautakunta, jolla olisi varoja ja työntekijöitä. Se voisi koordinoida, avustaa ja ohjata kuntien kulttuuritoimintoja. Minä toivoisin Ouluun kesällä kamarimusiikkia. Inhottaa ihan siellä Toppilan möljällä tapahtuvat viinanhuuruiset ja kaupalliset muka kulttuuriset tilaisuudet. Ehkä ne nyt on muuttuneetkin enemmän kesäteatteria muistuttaviksi.
6. Hurraa vapaa kenttä! Oulussa on pienessä mittakaavassa mukavan tuntuisia kipinöitä, kuteen Nisperon ympärillä Huutomerkki, Ilmakitara-asiat. Nuoret on kiiinnostuneita roolipelitapahtumista, semmoisia voisi tukea. Ja kyllä vapaa alue tarvitsee sekin yhteisen osoitteen, joka keräisi sitä kriittistä massaa surraamaan keskenään ja kaupungilla.
7. Qstock olkoon Kuusisaaressa!
8. Pikisaaren taiiteilijalukaaleja pitäisi vaalia kuin kukkaa kämmenellä.
9. Haukiputaalaista kyllä nyt surettaa. Oma köyhä kunta ei varmuudella ala osallistumaan kalliden kulttuurilaitosten tukemiseen. Liput on nytkin kovin kalliita. Olen usein ajatellut, että esimerkiksi työttömälle, opiskelijalle tai yksinhuoltajalle teatteri- tai konserttireissu lienee hirmuisen kallis täältä: matkat vähintään 10 euroa ja 20 euron pääsymaksu lisäksi.
10. en osaa sanoa.
Karoliina Niemelä, Oulu, ehdokasnumero 190 (Vastaukset tehty yhdessä Harri Konosen kanssa)
1. Kohdennetut valtionavustukset tulee osoittaa täysmääräisenä niille instansseille, mille se on myönnetty. Teatterirakennuksen ylisuuri vuokra juontanee juurensa budjetin ylittymisestä lisäosan rakentamisessa muutama vuosi sitten.Ylipäätään voisi miettiä, onko kaupungin järkevää periä vuokraa omilta laitoksiltaan.
2. Eri tapahtumien yhteisellä tiedottamisella ja aikatauluttamisella voitaisiin estää tapahtumien päällekkäisyys. Olisi toivottavaa, että tapahtumia järjestettäisiin ympäri vuoden ja tapahtumat pystyisivät säilyttämään omaleimaisuutensa. Taiteiden yön ja Juhlateltan ympärille voisi rakentaa Oululaiset juhlaviikot, samaan aikaanhan on jo mm. Musiikkivideofesivaalit ja Pikinen polku Pikisaaressa.
3. Oululaisen kulttuuriväen tilatarve tulisi kartoittaa kokonaisuudessaan ja ratkaista se toteuttamalla tarpeiden mukainen uusi Kulttuuritalo. Siihen tulisi sijoittaa ainakin riittävän kokoinen Taidehalli. Musiikkikeskusta voitaisiin kehittää musiikin ehdoilla. Ravintolatoiminnan mahdollisuus tulee ottaa suunnitelmissa huomioon, mutta päätös aloittamisesta voidaan jättää yrittäjän harkittavaksi.
4. Jos mahdollista, tunteja tulisi mieluummin lisätä ja käyttää nämä tunnit taide- ja taitoaineiden opetukseen. Tämä ehkäisi ennakolta syrjäytymistä, sekä toisi mielekkyytää ja sisältöä nuorten elämään. Siten rahaa säästyisi ongelmien jälkihoidosta ehkäisevään työhön. Toisaalta oppiaineiden sisällä voitaisiin integroida opetuksen sisältöjä yhteisö- ja kulttuuriprojekteihin. Tällaisten projektien yhteydessä tulisi hyödyntää niin kaupungin kulttuurilaitosten, eri järjestöjen ja yksittäisten taiteilijoiden osaamista.
5. Festivaalien tulee täsmentää oma perusideansa ja pyrkiä löytämään oma kävijäkuntansa. Ne tulee suunnitella ja järjestää pitkäjänteisesti, ja tässä olennaista on kyvykäs ja ammattitaitoinen tuottajaorganisaatio. Ilman ammattimaista järjestelyorganisaatiota festivaalin elinkaari voi jäädä lyhyeksi. Kaupungin rooli rahoittajana tulee keskittää festivaalin alkuvaiheeseen. Jos festivaali onnistuu vakiinnuttamaan asemansa, niin muiden rahoituslähteiden rooli voi korostua. Elinkelpoinen festivaali pystyy uusiutumaan oman luonteensa kautta ja saavuttamaan kävijöiden suosion joka vuosi uudelleen.
6. Vapaan kentän rooli on hyvin merkittavä ja tulee entisestään kasvamaan tulevaisuudessa. Se rikastuttaa oululaista kulttuurielämää ja kulttuuritarjontaa. Se kiinnittää toimijoita yhteiseen tekemiseen ja toimii osaltaan syrjäytymisen estämisessä. Vapaan kentän innovatiivisita ideoita syntyy uudet tapahtumat ja toimintamallit.
Niistä kasvaa uutta liiketoimintaa ja tuottaa luovaa taloutta ja työpaikkoja. Olennaista olisi taata taiteen ja kulttuurin toimijoille mahdollisuudet omista tavoitteistaan käsin tapahtuvaan toimintaan ja hyväksyä taiteen itseisarvo. Vapaan toiminnan tuloksia talous ja vientitoiminta voi sitten hyödyntää. Mittarina tällaiseen toimintaan voi käyttää Richard Floridan homo-indeksiä. Siellä missä on suvaitsevaisuutta ja toleranssia homojen kokea olonsa kotoisaksi, samanlaisissa oloissa myös luovat toimijat voivat parhaiten työskennellä.
7. Qstock takaisin Kuusisaareen! Puisto tulee suunnitella siten, että istutukset kestävät festivaalitoiminnan.
8. Oulun kaupunginhallitus on siunannut Matti Pennasen asettaman ja Päivi Laajalan johtaman Pikisaaren kehittämistyöryhmän raportin, jonka mukaan Pikisaarta tullaan kehittämään. Työryhmä jatkaa työskentelyä valvovana elimenä, jonka tulisi taata se, että kehitystyö jatkuu hienovaraisesti ja saaren erityisluonnetta kunnioittaen. Työryhmän tulee myös valvoa, että uudisrakentaminen tapahtuu miljöön ehdoilla ja hyvää arkkitehtuuria noudattaen. Taiteilijoilla ja käsityöläisillä tulee jatkossakin olemaan työtiloja Pikisaaressa, ja työryhmän mietinnön mukaan niitä tullaan rakentamaan lisää. Hieno kulttuuriteko Oulun kaupungin päättäjiltä.
9. Oulun tulisi mieluummin edistää lähikunnista Ouluun suuntautuvaa kulttuuriturismia ja järjestää heille erilaisia oheispalveluja kulttuuripalvelujen yhteyteen. Näin Oulu saisi verotuloina ja työpaikkoina sijoittamansa rahat takaisin. Hyvä tapa jakaa kulttuurimenoja olisi yhteisten kulttuuritapahtumien järjestäminen lähikuntiin. Kulttuurivientinä lähikuntiin toimii hyvänä esimerkkinä Oulun taidemuseon järjestämät kiertonäyttelyt.
10. Valistustalo Oy:n rahat tulisi käyttää alkuperäiseen tarkoitukseen, eli toteuttaa uusi Kulttuuritalo. Tämän tulisi olla toimijoiden omassa hallinnassa.
Seija Paasi, Oulu, ehdokasnumero 196
1. Kysymyksessä on monta kysymystä. Vastaan yksinkertaisesti että kulttuuriin suunnatut valtionavut tulee käyttää kulttuuriin. Kulttuuri on mielestäni osa peruspalveluja ja se on merkittävä hyvinvoinnin lisääjä. Valitettavasti vuokra yms. asioihin en osaa vastata kun olen ollut vain opetuslautakunnan jäsen.
2. Kyllä seudullista yhteistyötä kannattaa tehdä ja yrittää vielä kerran jos ei tähän astinen ole hedelmää kantanut. Synergia on sekä järjestäjän, turistin ja seutukuntalaisen etu.
3. Musiikkikeskuksessa voi olla näyttelyjä jo nyt. Mikäli näyttelytiloja kaivataan lisää niin paikka on hyvä ja mikäli toiminta luontevasti sopii talon toimintaan ja aukioloon. Onko "kunnon ravintolalle" tarvetta? En tiedä. Teatteriravintolakin on liian usein tyhjä. Yksi kultturellinen ravintola riittää ja sen kulttuuriannin kehittämistä kannattaa jatkaa. Siellä on hyvä alku.
4. Taito- ja taideaineet miellän kuvaksi, musiikiksi sekä näyttämötaiteeksi. Tärkeää on se, että tunne-elämä oman luomisen kautta pääsee töihin. Tuntilisäyksiä ei tarvitse ottaa mistään pois vaan niitä voidaan integroida eri oppiaineiden yhteyteen. Joka päivä pitää olla taito- ja taideaineita jossakin muodossa. Meillä on kaupungissa steinerkoulu, jonka pedagogiikan läpäisee taito- ja taideaineet. Oppilaat saavat itse tehden oppia ja opittavat asiat integroidaan eri aineisiin, jolloin syntyy mielekkäitä kokonaisuuksia. Tämän koulun opetussuunnitelmassa ei taito- ja taideaineita ole vähennetty minkään laman yhteydessä sillä ne ovat osa jokapäiväistä koulun käyntiä.
5. Tapahtumille pitää vähintään löytyä paikka. Yhteisö-ja yhdistyspohjalta toimivaa kulttuuria voidaan tukea myös taloudellisesti tarvittaessa. Bisnespohjalta toimittaessa tilanne on hiukan eri, täytyy katsoa kokonaisuus. Ilmakitaran MM on osa oululaista kulttuuria jonka myötä kansainvälinen tunnettuvuus on lisääntynyt. Se on hyvä osoitus luovan hullusta kaupunkikulttuurista, johon voi osallistua "matti meikäläinenkin" eri maista.
6. Kulttuuritaloja voisi olla parikin eri puolilla kaupunkia. Toppilassa on vanhoja kauniita rakennuksia satamaväylän varrella. Limingantullissa mm.vanha Atrian talo eli nykyinen Teatria soveltuisi myös. Keskustassa Hupisaarten alue tulee säästää kaikille kuntalaisille ja sen läheisyydessä on hyviä rakennuksia kulttuuritaloksi. Muutoinkin puistoalue on loistava paikka kulttuuripitoiseksi miljööksi.
7. Qstock on tärkeä kaupunkirock - festivaali ja sille pitää ehdottomasti löytyä hyvä kaupunkipaikka. Pitää valita ja rakentaa sellaiset istutukset, että ne kestävät tavanomaisen liikkumisen. Toki festariväenkin pitää muistaa että rikkominen ja sotkeminen ei kuulu oikean rockin henkeen. Hienoa, että muutamat henkilöt ovat jaksaneet herättää oulun rock kesän henkiin ja kehittäneet sitä.
8. Kyllä Pikisaari säilyy taiteilijoilla jos se minusta on kiinni.
9. Kotikunta-alennus termin kuulin ja näin eka kerran. Mielenkiintoinen ajatus. Lipunmyyntiä taitaisi kovasti rasittaa ostajan kotikunnan tarkistus ja naapurikuntalaiset laittavat oululaiset tuttunsa lipun ostoon. Ei näin. Ennemminkin kuntatasolla kunnat sopivat keskenään mahdollisista kustannusten jaoista jos jotain halutaan jakaa.
10. Luin aikanaan lehtiartikkelin ja muistaakseni tämä nykyinen tilanne on ihan poikkeus. Tavanomaisesti tulos on ollut aika lailla +-0. En tunne verotusta niin hyvin, että en osaa sanoa onko mahdollisella säätiöjärjestelyllä apua nykyiseen tulokseen. Tämä tilanne olisi pitänyt osata ennakoida. Toki säätiö tai yhdistys olisi yleishyödyllisempi ratkaisu.
Taina Pitkänen-Koli, Oulu, ehdokasnumero 201
1. Kyllä raha tulee suunnata sinne, minne ne on tarkoitettu. Vuokrasta; vuokra määräytyy oululaisista lähtökohdista ja koskee kaikkia hallintokuntia. Oulu ei pidä muiden vuokratasoa ohjenuoranaan.
2. Kannattaa yrittää yhteistyötä. Kesällä 2007 olin mukana ryhmässä, jossa tästä neuvoteltiin ja henki oli se, että joo - neuvottelu oli järjestetty minun pyynnöstä. Silloinen neuvottelu koski Oulunsalo soi-tapahtumaa. Olinkin pettynyt, kun näin tämän vuoden ohjelmasta, että mitään ei ollut tapahtunut.
3. Täytyy ensin katsoa, mitä siihen tilaan/paikkaan mahtuu. En halua, että siihen uhrataan koko puisto.
4. Minun korvissa taide- ja taitoaineet eivät tarkoita urheilua, vaan sitä mitä nimi sanoo. Myös arkkitehtuurin pitäisi kuulua näihin aineisiin. Muuten kuulin juuri radiosta, että kysymys on valinnaisuuden lisäämisestä, ei kaikille pakollisesta lisästä. Kanantan kaikille pakollista jonkin verran, osa voi olla valinnaista.
5. Ehkä näille erilaisille kulttuuritapahtumille pitäisi varata oma budjettinsa.
6. Kyllä "kulttuuritalo" tarvitaan. Kaupungin pitää antaa tilahallinnolle tehtäväksi etsiä tila olemassaolevista rakennuksista. Juurihan kulttuurilautakunta valitsi päällikön hoitamaan vapaata kenttää. Sopiva talo voisi olla os. Tuirantie 5 oleva kaunis, vihreä kaksikerroksinen puutalo 1800- luvun lopulta kauniissa Tuiran puistossa . Yläkerta on nyt vapaa ja alakerrassa oleva Tuiran päiväkoti ja neuvola tietääkseni on siinä vain väliaikaisesti.
7. Raatin ja Kuusisaaren ympäristön kunnostussuunnitelma on hyväksytty. Hyväksymiskäsittelyn aikana ei tullut kulttuuriväeltä mitään moitteita suunnitelmasta.
8. Mielestäni KV:n hyväksymän Pikisaaren kehittämissuunnitelman mukaan kulttuurilla ja kulttuurityöläisillä on vahva asema Pikisaaressa tulevaisuudessakin.
9. Ei kun mieluimmin naapurikuntaylennys.
10. Asia pitää miettiä tarkoin, säätiö voisi olla yksi vaihtoehto. Se on vain kovin kankea toimintamuoto.
Erkki Pulliainen, Oulu, ehdokasnumero 202
1. Kysyin rahojen käytöstä kaupunginjohtajalta valtuustossa 13.10. Vastauksesta päättelin että meillä on sama tilanne kuin Turussa. Asiaa oli jo opetusministeriöstä kaupungilta kyselty. Kulttuurirahat kuuluvat kulttuurille! Nokanvalkaisu on aloitettava heti.
2. Kannattaa yrittää.
3. Kannattaisi todellakin. Ajoin asiaa jo silloin kun teatterin remonttia suunniteltiin.
4. Tuntijako on menossa kokonaisremonttiin, ilmoitti opetusministeri 15.10. eduskunnassa. Kuvataide ja musiikki kuuluivat aikoinaan vahvasti keskikoulun ohjelmaan. Kannattaisi tehdä niin nytkin.
5. Tuen pitää tulla ensisijaisesti rakenteiden kautta esim. niin että tilavuokria vastaavasti saa avustusta kaupunginhallitukselta.
6. "Teatria" lienee se oikea potentiaali. Tuleva kaupunginhallitus voisi ottaa asian tutkimisen ohjelmaansa.
7. Järjestelykysymys, on sitä kummemmistakin selvitty.
8. Paine on kova. Pikisaarta ei saa ryöstää taiteilijoilta.
9. Kysymys on tuen rakenteesta, lienee aika vaikea junailtava nykyisellä lopputekniikalla, vaikka ajatus on kaunis.
10. Tuo hallintaremontti lienee väistämätön, mutta pitää katsoa ettei lapsi mene pesuveden mukana.
Aarno Saunaluoma, Oulu, ehdokasnumero 213
1. Kulttuuriahat pitää käyttää siihen tarkoitukseen mihin ne on osoitettu.
2. Oulun seudun festivaalien yhteistyötä tulee mielestäni uudistaa ja jatkaa.
3. Oulun musiikikeskuksen laajentaminen kokous- ja näyttelytiloilla on harkinnan arvoinen asia.
4. Taideaineiden lisääminen opetukseen on paikallaan. Myös arkkitehtuuri mukaan opetukseen. Nörttisukupolven liikunnnan lisääminen on välttämätöntä.
5. Festifaaleilla tulee olla yhteinen organisaatio, jotta ne pääsevät esiin.
6. Vapaan kentän väen kulttuuritalo on pitkän aikavälin hanke. Eräs paikka on Kalevassa puheena ollut Hupisaarten alue kanavan varrella lähellä Rauhalaa ja vanhaa energialaitosta.
7. Perinteinen Kuusisaaarifestari/ Qstock tulee säilyttää jatkossakin.
8. Pikisaaren vanhat rakennukset säilytettäköön.
9. Naapurikuntien asukkaille tulee tarjota teatterin ja sinfoniaorkesterin esityksiä kohtuuhintaan.
10. Oulun Valistustalon liiketaloudellinen ajanmukaistaminen on ajatuksena hyvä. Lopettamista ei pidä edes ajatella.
Heli Taanila, Oulu, ehdokasnumero 217
1. Kulttuuriin suunnatut valtionavut pitää suunnata sinne, mihin ne ovat tarkoitettukin eli kulttuuriin.
2. Kannatan yhteistyötä, koska voimavaroja yhdistämällä voidaan saada laadukkaampaa ja kattavampaa toimintaa. Eri järjestäjien olisi hyvä suostua kompromisseihin, jotta yhteistyö olisi mahdollista. Pienemmät tapahtumat voisivat sitten olla täysin järjestäjien oman näköisiä.
3. Näyttelytiloja olisi hyvä lisätä.
4. Mielestäni taide- ja taitoaineiden lisäys tarkoittaisi sekä kuvataiteiden ja musiikin että urheilun lisäämistä. Painottaisin hieman enemmän kuvataiteeseen ja musiikkiin, jotta tätä kautta nuorten harrastukset voisivat monipuolistua.
5. Esimerkiksi ilmakitaran MM-kisat ovat mielestäni hieno juttu ja ovat tuoneet Oululle paljon julkisuutta. Oulun ei kannattaisi hyljätä mahdollisuutta esiintyä myös kulttuurikaupunkina eli erilaisia tapahtumia pitäisi tukea.
6. Kulttuuritalo olisi tärkeää saada. Itselläni ei ole ehdottaa siihen tarvittavaa tilaa, mutta uskoisin, että vapaan kentän kulttuuriväellä on paljon ideoita, joten heitä pitää kuunnella. Oulu15?hanke voisi olla hyvä keino ajaa vapaan kentän etuja.
7. Qstockin paikka on ehdottomasti Kuusisaaressa!
8. Pikisaari täytyy ehdottomasti säilyttää paikkana, jossa on taiteilijoille kohtuuhintaisia ateljeeasuntoja.
9. Kotikunta-alennus voisi toimia ja kannustaa siten ihmisiä enemmän kulttuurin pariin.
10. Kulttuurisäätiö olisi hyvä ratkaisu, jotta rahat menisivät kulttuurin edistämiseen eikä verottajalle.
Mervi Tervo, Oulu, ehdokasnumero 221
1. Valtionosuudet ovat laskennallisia ja pohjautuvat aina jollekin laskennalliselle kaavalle (kouluissa oppilaita, teatterissa henkilötyövuosia). Valtionosuudet tulevat osaksi kuntien budjettirahoitusta, eivätkä ne kata hallintokunnan tai toimintayksikön, kuten esimerkiksi kulttuuritoimen tai teatterin, kaikkia menoja. Valtinosuuksista riippumatta Oulun on turvattava teatterinsa menestyksellinen toiminta. Mielestäni rahaa kannataa suunnata sinne, missä sitä tarvitaan ja missä se teatteria eniten hyödyttää.
Jos teatterin tilavuokrat ovat suuret, täytyy se budjetin laadinnassa myös huomioida ja osoittaa teatterille riittävä rahoitus tilavuokrista selviämiseen. On tärkeää, että tilojen todelliset vuokrauskustannukset ovat tiedossa, koska silloin osataan laskuttaa oikein myös ulkopuolisesta käytöstä.
2. Yhteistyö on tärkeää ja tietysti sitä tulee edistää. Kun toimijoita on paljon, tarvitaan aikaa ja resursseja yhteistyön synnyttämiseen. Kulttuuritoimi on ollut Oulun kaupungissa tähän saakka melko pienimutoista toimintaa, mutta toivotaan että kulttuuritoimeen perustetut uudet vakanssit tuovat tähän helpotusta ja alamme nähdä tuloksia mm. kasvaneen yhteistyön muodossa.
3. Ensimmäistä kertaa kuulen tällaisesta, mutta totuus on, ettei Oulusta löydy kunnollisia kokoustiloja vähänkään suurempien konferenssien järjestämiseen. Miksipä ei, rahoitustä tähän ei varmasti ihan heti löydy kun odottamassa on niin paljon suuria hankkeita.
4. Tarvitaan varmasti näitä kaikkia, lisää liikuntaa, musiikkia ja taiteita. Erityisoppilaiden määrä on jatkuvassa kasvussa ja jossain kommentoitiinkin hyvin, etteivät lapset ole tässä vuosien varrella tyhmentyneet vaan koulumaailma muuttunut liian vaativaksi. Koulun pitäisi olla oppilaita varten eikä päinvastoin. Ehkä pitäisi taas alkaa keskittymään enemmän ihmisiin kuin sisältöihin?
5. En usko etteivätkö (edes jossain määrin valveutuneet) päättäjät tiedostaisi festivaalien ja kulttuuritoimen merkitystä, sillä niiden roolista kaupunkialueiden kehityksessä on puhuttu melkoisesti viimeisten vuosien aikana. Varmasti eri kulttuuritapahtumien välistä synergiaa voitaisiin lisätä ja kehittää. Kulttuuritoimen uudet vakanssit vievät toivottavasti juuri tähän suuntaan. Kaupunki voi tarjota omaa osaamistaan ja hyödyntää omia verkostojaan nykyistä enemmän - rajanveto ns. vapaan kentän ja kaupungin kulttuuritoimen välillä pitäisi saada hieman kevyemmäksi.
6. Kulttuuritalo ja lisää tiloja kulttuurin tekijöille tarvitaan nopeasti. Keinot tähän on löydyttävä pian. En asettaisi vastakkain kaupungin omaa kulttuuritoimea ja vapaata kenttää, vaan nimenomaan yhteistyön on lisäännyttävä ja raja-aitojen madalluttava. Jakolinja on keinotekoinen.
7. Yleensä tapahtumien siirtämiselle, perumiselle tms. löytyy perustellut syyt. Kieltämättä pensas- ja kukkaistutukset eivät ole sieltä terävimmästä päästä selityksiä. Kuusisaari on iät ja ajat toiminut erilaisten joukkotapahtumien paikkana. Mielestäni Kuusisaarta tulisi kehittää siten, että erilaisten tapahtumien järjestäminen onnistuisi siellä jatkossakin.
8. Pikisaaren tulevaisuus - voittavatko kulttuuri ja kulttuurityölaiset rahan mahdin Kyllä voittavat. Siitä täytyy pitää huoli.
9. Mielestäni kotikunta ei voi olla palvelun hinnoittelun peruste. Kustannuksia voidaan alkaa jakamaan luontevasti sitten, kun kulttuuritoimi seudullistuu. Oulu on alueen keskuskaupunki ja sellaisena sillä on myös mahdollisuudet kustantaa naapurikuntia paremmat kulttuuripalvelut. Seutu on kokonaisuus, Oulu palvelee osaltaan seutua ja seutu Oulua mm. kaavoittamalla ja tarjoamalla asuntoja silloin, kun Oulu ei pysty kaikkea itse tuottamaan. Täytyy myös huomata, että myös oululaiset käyttävät naapurikuntien palveluja jossain määrin (esim. Kempeleen ja Haukiputaan uimahallit).
10. Verotusasiat kannattaa ottaa huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa. En ihan tarkkaan tunne Valistustalon tilannetta - onko yhtiömuodosta toisaalta myös jotain hyötyä?
Juha Tiensyrjä, Oulu, ehdokasnumero 222
1. Kulttuurille suunnatut valtionavut pitää suunnata kulttuuriin. Minulla ei ole tietoa siitä, miksi niitä käytetään (jos käytetään) muihin tarkoituksiin - yritän kyllä ottaa selvää asiasta, jos valtuustoon pääsen. Kaupunginteatterin pitää toki maksaa tiloistaan, kaipa tässä pitäisi ottaa selvää onko 2,2 miljoonaa euroa merkittävästi isompi kuin muualla.
2. Yhteistyö on poikaa, ja sitä pitäisi harrastaa oululaisten toimijoiden kesken. Olisiko syytä perustaa jokin vakanssi, jonka tehtävänä olisi järjestää Oulun juhlaviikot? Tämä henkilö tai työryhmä voisi koordinoida tapahtumia niin, että niistä muodostuisi saumaton festivaalielämys ilman päällekkäisyyksiä; niskuroivat festivaalit eivät pääsisi tämän sateenvarjon alle.
3. Pidän hyvänä ideana, että musiikkikeskuksen yhteyteen rakennettaisiin kokous- ja näyttelytiloja sekä kunnollinen ravintola - toki koko kaupungin taloudellinen tilanne huomioon ottaen investointeja miettiessä.
4. Omissa korvissani taide- ja taitoaineiden lisäys painottuisi niin, että oppilaat saisivat itse valita ottavatko enemmän liikuntaa, kuvaamataidetta tai musiikkia. Samalla olisi syytä luopua näiden aineiden arvostelusta. Mielestäni tunteja ei tarvi ottaa muista aineista pois.
5. "Näivettyvien" festivaalien tukemiseen ei kaupungin pidä ainakaan kovin suuria rahasummia antaa. Sen sijaan pitäisi lisätä näiden festivaalien keskinäistä yhteistyötä kysymyksen 2 ehdottamalla tavalla, jolloin kaikki voittaisivat. Siis (enemmän tai vähemmän) koordinoitua yhteistyötä keskinäisen kilpailun sijaan, jolloin kaupungin kulttuuritarjonta rikastuu ja festivaalit pärjäävät.
6. Vapaan kentän kulttuuritoiminta todellakin kaipaa lisää tilaa tehdä ja toimia. Soisin näkeväni jonkinlaisen vapaan kulttuuritalon mielellään Oulun keskustassa, jossa vapaan kentän toimijat tekisivät hyvää ja omaleimaista kulttuuria. Olikos ympäristövirasto muuttamassa pois nykyisistä tiloistaan Torin laidalta? Voisiko tästä rakennuksesta muotoutua toimiva kulttuuritalo? Oulu15-hanke on jo näkyvä vapaan kentän etujen ajaja, ja näin pitääkin olla - toki se voisi olla hieman näkyvämpikin.
7. Paras paikka Qstockille olisi minusta yhäkin Kuusisaari, ja muutamien ihmisten valitusten vuoksi kesän parasta tapahtumaa ei sieltä pidä siirtää pois. Kukkien istutus on uskoakseni vain tekosyy siirtoon, oikea syys on että festarista on kuulunut valituksia. Pitäisiköhän minunkin jatkuvasti valittaa siitä, että torilla järjestetään tapahtumia, ja äänet kantautuvat kotiini, enkä voi rauhassa harrastaa postimerkkeilyäni, kun jatkuva bassojumputus pomputtelee niitä pöydällä ylös alas?
8. Pikisaari taidesaarena on tavallaan vähän paradoksi - siitä riittää puhetta, mutta todellisuudessa siellä taitaa nykyisin asua vain hyvin vähän taiteilijoita. Haluaisin, että Pikisaaressa olisi ateljeeasuntoja nykyistä paljon enemmän. Kaupungin pitäisi pystyä tarjoamaan taiteilijoille edullisia ateljeita, joissa he voivat meidän kaikkien elämää rikastuttavaa taidettansa tehdä - taide on rikkautta siinä missä rahakin!
9. Minusta Oulun kulttuurilaitosten lippuihin ei tarvitse tuoda kotikunta-alennusta. Parasta olisi, jos suurin osa laitoskulttuurin kuluttajista olisi Oululaisia; liitetään siis naapurikunnat Ouluun.
10. Valistustalon osakeyhtiömuodolla ei liene suuren suurta merkitystä, tuskin Oulun kaupunkikaan kyseisen yhtiön tuotoista on juuri päässyt nauttimaan. Verotuksellisesti esimerkiksi säätiömuoto voisi toimia paremmin, ja säännöissä voidaan määrätä säätiön tarkoitus ja hallintamuoto hyvinkin tarkasti.
Jussi Vilkuna, Oulu, ehdokasnumero 227
1.Teatterin ja orkesterin valtionosuudet tulee kohdentaa teatterin ja orkesterin toimintaan.
Kaupunginteatterin menoista 31 prosenttia menee vuokriin, kun Suomen teattereiden vuokrat ovat keskimäärin vain 12 prosenttia teattereiden menoista. Tilakeskus, joka vuokraa tilat, on kaupungin liikelaitos. Mielestäni tulisi tutkia, onko liikelaitoksen tuloksentekotavoite oikea. Nyt kaupunki, joka maksaa suurimman osan teatterin kuluista, siirtää rahaa toisesta taskustaan toiseen taskuun.
On myös harkittava toimintamallia, jossa teatterin ja musiikkikeskuksen tiloja vuokrattaisiin ulkopuolisille tahoille silloin, kun niiden pääkäyttäjä niitä ei tarvitse. Tällä hetkellä teatteri ja musiikkikeskus ovat lähes tyhjinä viikkokausia kesällä ja joulunkin aikaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että talon johdosta (joka myy taloa) ja taiteellisesta johdosta (teatterin johtaja ja orkesterin intendentti) vastaisivat eri henkilöt. Vastaavalla tavalla toimivat mm. Tampere-talo ja uusi Helsingin musiikkikeskus.
2. Vastahan yhteistyökeskustelu on käynnistynyt.
Yhteistyötä ei kannata tehdä kuin vasta sitten, kun siitä tulee konkreettista hyötyä jokaiselle osapuolelle. Konkreettinen hyöty tarkoittaa suurempia resursseja, mikä tarkoittaa esimerkiksi nykyistä suurempia lippu-, sponsori- ja avustustuloja.
Yhteistyön kehittämiseksi on monta eri vaihtoehtoa. Kaupunki tukee useita eri tapahtumia ja festivaaleja. Kaupunki voisi alkaa osin tilata pelkän tukemisen sijasta. Tilatessaan kaupunki voi määritellä tilattavaa tuotetta haluamaansa suuntaan "se määrää, joka maksaa" -periaatteella.
Erittäin mielenkiintoinen ajatus olisi yhdistää vuosien takainen Helsingin juhlaviikkojen taiteellisen johtoryhmän malli Helsingin kulttuurikaupunkimalliin. Tämä tarkoittaa sitä, että käynnistettäisiin (EU-)hanke, joka hankkisi luodulle sateenvarjotapahtumalle kansallisen avustus- ja sponsorirahoituksen. Mukaan lähtevät ja otetut festivaalit ja tapahtumat huolehtivat oman rahoituksen hankkimisestaan normaaliin tapaan. Sateenvarjohanke antaisi lisärahoitusta festivaaleille ja samalla huolehtisi sateenvarjobrändin ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisestä. Toimijat huolehtisivat omien festivaaliensa pyörittämisestä osana sateenvarjoa.
3. Kyllä musiikkikeskuksessa tulisi kunnon ravintola olla. Uskoisin, että musiikkikeskuksen myytävyyttä kongressi- ja konferenssipaikkana helpottaisi se, että ravintolan lisäksi siinä olisi myös pienempiä kokoustiloja.
4. Plus- ja miinusmatematiikalla (mistä pois, mihin lisää) ei pystytä ratkaisemaan taide- ja taitoaineiden lisäämistä.
Mielestäni on väärin ajatella, että taide- ja taitoaineiden opetus olisi yhteisöllisempää kuin fysiikan tai matematiikan opetus. Taitoaineita tarvitaan niiden itsensä takia kouluihin. Yhteisöllisyydestä puhuttaessa kysymys on enemmän arvoista kuin oppiainejaosta. Mietin, ovatko nykyisin koulujärjestelmän ensimmäisinä arvoina ennemminkin menestyminen ja kilpaileminen kuin kasvaminen osana yhteisöä. Pisa-tutkimuksien liiallinen seuraaminen ohjaa arvomaailmaa liikaa kilpailuun ja menestymiseen. Luokka on aina yhteisö, jonka arvomaailmaa -- kamppaillaanko vai huomioidaanko ja autetaanko muita, stressataanko vai viihdytäänkö -- opettaja ohjaa.
Opetuksen ensimmäisenä tavoitteena tulee se, että lapselle syntyy motivaatio oppimista kohtaan. Lapsella/kodilla täytyisi olla nykyistä suurempi mahdollisuus vaikuttaa opetuksen sisältöön. Tärkeää olisi saada lukujärjestyksen suunnitteluun lisää joustavuutta ja kouluaineiden valinnaisuutta. Esimerkiksi jos lapsi käy Kärppien junioritreeneissä neljä kertaa viikossa, ei hänen enää välttämättä tarvitse osallistua kahdelle viikoittaiselle koululiikuntatunnille. Jos lapsi ei harrasta koulun ulkopuolella liikuntaa, tulisi hänen saada valita vaikka näljälle päivälle koululiikuntaa. Niille lapsille, jotka haluavat opiskella useampia kieliä, tulisi tähän taata mahdollisuus vaikkapa yleisaineita vähentämällä. Samoin taide- ja taitoaineita tulisi voida valita nykyistä vapaammin.
5. Järjestäjät vastaavat itse omasta tapahtumastaan. Jos yleisö ei löydä festivaalille, ei festivaalia tarvita. Jokaisella on mahdollista ottaa riskejä ja kehittää festivaali, joka vetää yleisöä.
Julkista tukea tarvitaan myös. Kaupungin tulisi tehdä nykyistä laajemmin yhteistyö- ja palvelusopimuksia tapahtuma- ja festivaalijärjestäjien kanssa pelkän avustusten jaon sijaan. Palvelusopimuksella rahoitus voidaan myöntää useammalle, esim. kolmelle vuodelle. Vastikkeeksi kaupunki edellyttää järjestäjiltä kehittämissuunnitelmaa. Kehittämissuunnitelmassa luodaan tavoitetila, johon tapahtuma pyrkii sopimusaikana. Kaupungin kulttuuritoimi voi myös sparrata tapahtumia ja järjestää tapahtumalle sen tarvitsemaa osaamista, mm. markkinointi- tai tuottamisosaamista. Kun palvelusopimuksen periodi on kulumassa umpeen, tarkistetaan sopimuksen ehdot ja mahdollinen jatkorahoituksen tarve. Näin osa kulttuuriavustuksista voitaisiin nähdä kulttuurin "tuotekehitysrahoituksen" tapaisena.
6. Asiasta on jappastu pitkään. Valistustalo-suunnitelma taisi olla jo toista sataa vuotta sitten niitä ensimmäisiä kulttuuritalosuunnitelmia. Teatterin, musiikkikeskuksen ja Nukun eli nykyisen Valveen rakentaminen lisäsi oululaisia kulttuuritilojen määrää. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on puhuttu Sokkelista, Kulttuuripesulasta ja Toppilan teollisuusrakennuksista sekä viimeisimpänä Lasaretinväylän rakennuksesta.
Suomessa on monia onnistuneita esimerkkejä hyvin toteutetuista kulttuuritaloista kuten Kaapelitalo Helsingissä ja Hämeenlinnan Verkatehdas. Oulu15-hankkeen toimenpidelistalla on ensimmäisenä uudet toimitilaratkaisut. Ennen kuin kulttuuritalo bykataan täytyy Oulu15 (tai suunnitelma voidaan tilata esimerkiksi Oulunsalon kulttuuri-instituutilta) tehdä kunnon suunnitelma kulttuuritalosta. Suunnitelmassa täytyy kartoittaa kaikki mahdolliset tilat Oulusta, benchmarkata toimivat talot Suomesta ja muualta, miettiä talon toimintaidea -- mitä kulttuurialoja ja luovan alan toimijoita talossa olisi edustettuna, mitä palveluita ja kenelle talo tuottaa -- ja miten talon rakentaminen rahoitetaan ja miten omavaraisesti talo voisi toimia eli tarvitseeko talo ja kuinka paljon tarvitsee vuosittaista ulkopuolista rahoitusta ja mistä käyttövarat tullaan hankkimaan.
Kun on riittävän hyvä suunnitelma, päätös talosta syntyy valtuustossa.
Oulussa 13--18-vuotiaat nuoret ovat syrjäytymisvaarassa. Laseretinväylän rakennus tulisi ehdottomasti varata nuorten harrastus- ja taidetilaksi. Se voitaisiin rakentaa myös energiaomavaraiseksi. Tilan käyttäjien täytyy huolehtia energian synnyttämisestä. Vieressä on joki, josta saa energiaa (Laseretinväylässä oli Oulun ensimmäinen sähkölaitos), tuuli- ja aurinkoenergiaa voidaan tehdä ja kuulijat voivat polkupyörien dynamoilla tehdä sähkövoimaa bändien tarpeisiin.
7. Qstock tulee säilyttää perinteisellä Kuusisaaren alueella. Qstockista on kehittynyt viimeisen kuuden vuoden aikana yksi mielenkiintoisimmista suomalaisista rockfestareista. Kuusisaari on festaripaikkana sijainniltaan erinomainen.
On totta, että sitten Kuusisaaren perustamisen kaupunki on kasvanut Kuusisaaren ympärille. Toppilansaareen jne. Musiikkia voidaan kuitenkin suunnata mm. päälavan suuntaa miettimällä pois asutuksesta. Jos kaupungissa asuu, kaupungissa tapahtuu paljon kesäaikana.
8. Kalevan kysymys oli poleeminen. Vuodelta 2007 oleva Pikisaaren kehittämis- ja toimenpideohjelman mukaan Pikisaareen rakennetaan kulttuurikeskus, työtilojen vuokrausta kehitetään, vuokra-asuntoja korjataan ja niiden vuokrataso nostetaan asteittain kestävälle tasolle. Mm. matkailutoimien kasvu täytyy tapahtua hienovaraisesti.
Oulu oli aikoinaan Euroopan suurin puukaupunki. Nykyisestä puukaupungista on vain rippeitä jäljellä Raksilassa, Kuusisaaressa ja Pikisaaressa. Pikisaaren vielä vahvistamattoman kaavan mukaan sinne tullaan rakentamaan mittasuhteiltaan puukaupunkiin sopivia taloja. Pikisaari täytyy säilyttää ja sitä tulee kehittää muistumana entisestä puukaupunki-Oulusta.
9. Kysymys on hieman vastaava kuin pitäisikö Oulun energian jakaa voittojaan myös niihin kuntiin, joiden kuntien asukkaat ostavat sähköä Oulun energialta, joka tahkoaa voittoa Oulun kaupungille. Leikki leikkinä.
Oulun kaupunki saa valtionosuudet teatteri- ja orkesteritoimintaan. Ympäristökunnat eivät saa valtionosuuksia ko. toimintaan, joten ympäristökuntia ei voida asettaa teatteri- ja orkesteritoiminnan maksumiehiksi. Kokonaan toinen kysymys on se, ovatko Oulun kaupungin saamat valtionosuudet oikealla tasolla.
10. Osakeyhtiö pitäisi ehdottomasti muuttaa säätiöksi.
Julkisuudessakin on käyty keskustelua siitä, pitäisikö Valistustalon rahoilla rakentaa kulttuuritalo. Mielestäni ei. Valistustalo on kultamunia muniva hanki, joka tekee pitkällä aikavälillä paljon hyvää Oulun kulttuurielämälle. Osakeyhtiö tulee muuttaa säätiöksi, sen omaa pääomaa tulee kasvattaa pitkällä aikavälillä ja sääntöjä tulee kehittää.
Tällä hetkellä Valistustalo jakaa avustuksia vain esittävälle taiteelle. Maailma on muuttunut vuodesta 1918. Nyt Valistustalo voisi jakaa avustuksia laajemmin koko kulttuurin kentälle ja jopa luovalle alalle (sarjakuva, elokuva, peliteollisuus, kirjallisuuspalkinto...). Sääntöjen muutoksen yhteydessä tulisi harkita sitä, jaetaanko kaikki raha avustuksina vai olisiko osa rahoituksesta "tuotekehitysrahoituksen" kaltaista, jossa avustettavalta kohteelta pyydettäisiin kehittämissuunnitelma (LTS). Valistustalo sitoutuisi kehittämään tapahtumaa yms. esim. kolmeksi vuodeksi, jonka aikana kehitettävä toiminto pyrkisi toiminnoissaan aikaisempaa merkittävästi paremmalle tasolle.
Kaisa Vuolukka, Oulu, ehdokasnumero 228
1. Tämä rahojen suuntaaminen johonkin muuhun tarkoitukseen ei vanhana projektityöntekijänä mene millään järkeen. Kyllä rahat tulee käyttää siihen tarkoitukseen kuin ne on myönnetty.
2. Lisäisin yhteistyötä palkaamalla tai hakemalla rahoitusta koordinaattoriin, joka 1-3 vuoden ajan tekisi töitä yhteistyöstä, yhteistyön tarpeista ja yrittäisi koota toimijoita yhteen. Ehkä näin saataisiin lisää positiivista valtakunnallista ja kansainvälistäkin näkyvyyttä?Tällä hetkellähän alaa vaivaa hajanaisuus, joka voi syödä vierailijoita kaikilta toimijoilta. Ja tällainen hankehan voisi vielä vahvistaa Oulu15 kanssa yhdessä tehtävää työtä.
3. Madetojan musiikkikeskuksen kehittäminen on varmasti pian edessä, sillä esim. Oulu Sinfonia on ainakin tehnyt niin näkyvää työtä tuomalla kulttuuria/sinfoniaa lähelle tavallisia ihmisiä. Oulu Sinfonia on mielestäni tehnyt myös hyvää ja näkyvää yritysyhteistyötä, mitä tarvitaan nykyään monella alla ei pelkästään kulttuurin saralla.
4. Taidetunneista ajattelisin, että voitaisiinko lisätä esim uusia luovia taideaineita (esim. ilmaisutaito/akrobatia/sirkus/seikkailukasvatus), mutta pitäisin aineet vapaavalintaisina, sillä kaikki asiat eivät kiinnosta kaikkia lapsia ja nuoria. Toisaalta, jos tavoitellaan yhteisöllisyyden tunnetta, niin silloinhan vapaaehtoisilta tunneilta tippuvat juuri pois ne, jotka ehkä eniten tunnetta kaipaisi?
5. Musiikkivideofestivaalia ei myöskään saa ainutlaatuisuutensa vuoksi päästä hiipumaan, vaan enemminkin luoda ja tukea sen ympärille lisää tukevia tapahtumia. Tänä vuonnahan sen ympärille oli jo rakennettu kulttuuriviikkoteemaan, joten lisää tällaisia! Hyvä kulttuuriviikot!
Kysymykset 6 ja 10 olivat minulle haasteellisempia. 6 kysymyksestä kyllä muistan, että esim. kulttuuripesulasta on joskus ollut puhetta ja että kulttuuriharrastustiloista on jatkuva pula (esim mm. bänditilat). Nuoria ei myöskään saa unohtaa, kun puhutaan heidän hyvinvoinnistaan ja vapaa-ajanvieton täyttämisestä muullakin kuin pussikaljalla.
7. Qstock -kysymys saa minun aamuteet aina väärään kurkkuun ja verenpaineet nousemaan, sillä minusta on aivan käsittämätöntä, että Qstockia oltaisiin siirtämässä yhtään mihinkään! Enemminkin järjestäjät ansaitsisivat kunniamaininnan siitä, että ovat onnistuneet uudelleen luomaan tyhjästä näin merkittävän ja Oulua positiivisesti nostavan tapahtuman! Kuusisaari on historíansakin vuoksi ainoa oikea paikka.
8. Pikisaarta en miinottaisi rumilla kaupunkiasunnoilla (niitä Oulussa on ihan riittämiin), vaan vahvistaisin sitä taidekorttelina, mutta voisikohan taiteilijat ja heidän työnsä tulla jo nyt jotenkin enemmän näkyviksi?
9. En lähtisi kotikunta-alennuksiin, vaan enemminkin olen ylpeä Oulun tarjonnasta, joten siitä vaan kaikki asiasta kiinnostuneet Oulukulttuuriin tutustumaan. Lisäksi ajattelen, että osa kulttuurituotteista esim näytelmät voivat olla hyvinkin paikkakunta/kylä kohtaisia, joten enemminkin avaisin kulttuurin aluerajoja ja tekisin yhteistyötä vetovoimaisten hankkeiden saamiseksi.
10. en ihan tältä istumalta osaa vastata, mikä toimintamuoto olisi paras, sillä verotuksellisista syistä moni yhdistys ja säätiö ovat joutuneet supistamaan ja jopa luovupumaan toiminnastaan, mikä on suuri sääli, sillä usein juuri nämä toimijat voivat juuri tuottaa erityispalveluita (esim. sos- ja terv alallakin).
Ritva Yrjänä, Oulu, ehdokasnumero 231
1. Ilman näin tarkempaa tietoa siitä, mihin toisiin taskuihin rahoja valutetaan tuntuu ihan päivän selvältä, että olisi aihetta suunnata rahat sinne, minne ne on tarkoitettu... tietenkin! Valtuutettuna varmaan olisi tietoa enemmän tästä asiasta. Vuokrasta sen sijaan on tietoa, koska olin teknisen lautakunnan jäsenenä silloin, kun teatterin vuokraa remontin jälkeen nostettiin... toivottavasti se ei ole nyt TekLin aikana noussut lisää! Silloin vuokra määräytyi samoilla perusteilla kuin muidenkin kaupungin omistamien kiinteistöjen.
Remontin kalleus osaltaan vaikutti vuokran määrään. Logiikkana oli silloin, ettei tekninen keskus voinut lähteä vuokraa alentamaan, vaikka olisi halunnutkin. Kaupungin omistamissa rakennuksissa on monia muitakin vuokralaisia, joitten vuokraa mielellään alentaisi, mutta jos alentamisen linjalle lähtee, edessä on loputon suo. Teknisellä keskuksella ei ole sitä kulttuurin ja sosiaalialan asiantuntemusta, jolla alennuksia voisi myöntää. Kulttuurilaitosten vuokratuen on tultava jostain muulta taholta.
2. Vaatimattomillakin festivaaleilla on ihan oma tilauksensa, mutta toki yhteistyömahdollisuuksia kannattaa tutkia edelleen. Aikataulut ainakin vähintään pitäisi pystyä sovittamaan niin, ettei yleisön tarvitse jakaantua. Ehkäpä käytännön järjestelyjen yhteistyöllä vapautuvat voimavarat voisi käyttää festivaalien sisällölliseen kehittämiseen.
3. No totta kai! (Vaikka tontti onkin kaiketi aika ahdas)
4. Taide- ja taitoaineet kuulostavat enemmän kuvataiteelta ja musiikilta kuin urheilulta. Kaikkia näitä (myös urheilua) pitäisi lisätä tasapuolisesti senkin uhalla, että kokonaistuntimäärää jouduttaisiin kasvattamaan.
5. Jaa miksi päättäjät eivät ymmärrä tällaisten tapahtumien arvoa....? Varmaankin tyhmyyttään ja sivistymättömyyttään. Raha varmaan olisi hyvä tuki. Miksei kaupungilla voisi myöskin olla tarjolla kunnallista kulttuuritapahtumien järjestelytukityövoimaa, joka koordinoisi ja auttaisi pienten tapahtumien järjestelyä. Tämä työvoima voisi liittyä perustettavan kulttuuritalon ylläpitoon... (kts seuraava kysymys)
6. Tämä edellisessä kysymyksessä kaavailtu työvoima voisi hyvinkin liittyä Oulu15 hankkeeseen. Länsi-Toppilan alueella olisi montakin kulttuuritaloksi sopivaa vanhaa teollisuusrakennusta, esim. Vaasan höyrymyllyn rakennus tai jo nykyään osittain kulttuuriväen käytössä olevat siilot. Mikseipä vanhan voimalan alueeltakin Hupisaarilta voisi löytää tilaa, mutta sitten vaadittaisiin kyllä uudisrakentamistakin. Vanha taidemuseo olisi voitu hyvin siirtää kulttuuritalokäyttöön ja välttyä hullun isolta remontilta, kun taidemuseolle olisi rakennettu uudet hulppeat tilat ihan uuteen paikkaan, esimerkiksi Lammassaareen.
7. Kuusisaari oli mahtava idyllinen paikka pienimuotoiselle festarille, mutta olisiko ensi vuoden festari vielä suurempi kuin viimekesäinen...? Tapahtuma taitaa olla ihan omasta puolestaankin hyvää vauhtia kasvamassa ulos Kuusisaaresta ja Raatista. Viheristutuksista nyt ei niinkään väliä, mutta Raatin kunnostuksen soisi jo tapahtuvan.
8. Uskon, että kulttuuri lopulta voittaa rahan mahdin.
9. Ei pitäisi! Seudullisesti merkittävien kulttuurilaitosten tukemiseen pitää valtion osallistua.
10. Jos ei verottajan kanssa asiaa voi neuvotella, niin ilman muuta pitää järjestää hallinto niin, ettei veroja tarvitse selkeästi yleishyödyllisestä toiminnasta maksaa.