Pyyryväissuota ei moni oululainen tiennyt olevan olemassakaan, mutta Kalevan maanantaisen uutisen ansiosta paikka on nyt tutumpi. Jos asiat loksahtelevat kohdilleen, nimi vilahtelee otsikoissa myös tulevaisuudessa.
Kuten juttu kertoi, Kiimingin Välikylän sekä Alakyläntien väliseen maastoon saattaa tulevaisuudessa nousta vihreään siirtymään liittyvää teollisuutta. Kyse voisi olla esimerkiksi vedystä tai akuista.
Vielä pitää alleviivata sana jos. Pyyryväisen yleiskaava on vasta tulossa nähtäville, ja tästä päivästä on pitkä matka siihen, että alueesta todella tulisi vihreän talouden keskittymä.
Samalla on perusteltua, että Oulu asettaa panoksia peliin, jossa on mahdollista päästä tehokkaammin hyödyntämään Perämeren rannikon ja muun maakunnan kasvavaa päästöttömän energian tarjontaa.
Muuallakin ollaan liikkeellä, ja vaikkapa Kokkola on useita askelia Oulua edellä. Oululla on kuitenkin vahvuutensa. Ja tulee investointeja sitten Kokkolaan, Raaheen tai Ouluun, koko 106-vuotias tasavalta hyötyy.
Edistyneitä esimerkkejä löytyy aivan läheltä. Raahen korkeudella Ruotsin Skellefteåssa valmistetaan muutaman vuoden päästä ehkä jo noin miljoona sähköauton akkua.
Ruotsin Örnsköldsvikiin rakennetaan Euroopan suurinta vetytehdasta, jonka on määrä valmistua vuonna 2025. Rahoittajiin kuuluu Microsoft-miljardööri Bill Gates.
Moni sivustahuutelija on viime aikoina tiennyt kertoa, että vihreä siirtymä on peruutettu. Näin on päätelty siitä, että alan hankkeita on nostettu meillä ja muualla jäihin.
Puhtaan energian rakentamiskustannuksiin iski inflaatio ja korkojen nousu. Mutta nyt euroalueen inflaatio putoaa kuin kivi. On odotettavissa, että tauolla olleet ja uudet hankkeet saavat taas vauhtia.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kokoamien tietojen mukaan Suomessa on tätä nykyä vihreän siirtymän investointiaikeita runsaan 200 miljardin euron edestä: maatuulivoimaa, merituulivoimaa, aurinkoenergiaa, vetyhankkeita, sähköpolttoaineiden valmistusta, vähäpäästöistä terästä...
Tuonnempana nähdään, kuinka suuri osa suunnittelemista seuloutuu toteutusvaiheeseen. Yksi asiantuntija-arvio on, että noin kymmenesosa.
EK:n tämänhetkisen listauksen perusteella sekin tarkoittaisi noin 20 miljardin investointien toteutumista. Suunnitelmia ja aikeita nousee kuitenkin koko ajan lisää, joten siksi voi olettaa myös toteutuvien hankkeiden arvon kasvavan.
Sitä pitääkin tavoitella. Suomesta ei ole syytä tehdä Keski-Euroopan energiasiirtomaata, vaan omat energia- ja mineraalirikkaudet pitää jalostaa täällä. Siihen ehkä tulevaisuudessa tarvitaan myös Pyyryväissuota – alueen luontoarvot huomioon ottaen.