Yrittäminen: Takalan perhe löysi pi­ka­vauh­tia uuden kodin Ou­lus­ta, kun kaup­piaan paikka aukesi

Harrastukset: Hiih­to­rat­sas­tus on hauska laji, jossa ei tyy­li­pis­tei­tä jaeta

Urheilu: Nämä pojat kan­ta­vat Kärppiä tu­le­vai­suu­des­sa

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Vien­ti­alal­le tar­vi­taan lisää tek­nii­kan osaajia – pe­rus­kou­lu­ope­tus on mer­kit­tä­väs­sä roo­lis­sa, se ohjaa ja vai­kut­taa aina työ­elä­mään asti

Jokin aikaa sitten toteutettu peruskoulujen opetussuunnitelmauudistus yhdisti teknisen- ja tekstiilityön yhdeksi oppiaineeksi. Oppiaineiden yhdistämisen seurauksena peruskoululaisten kiinnostus käsitöitä kohtaan romahti.

Uudistuksella pyrittiin edistämään tasa-arvoa, mutta pelkäämme sen heikentävän nuorten kädentaitoja sekä vähentävän kiinnostusta tekniikkaan. Varsinkin tekninen työ on voinut olla oppilaalle kimmokkeena tulevaan työuraan.

Käsityö on pakollinen oppiaine vuosiluokilla 1–7 ja valinnainen 8–9. Helsingin yliopiston lehtorit Antti Hilmola ja Manne Kallio ovat tutkineet käsityön suosiosta valinnaisaineena uuden opetussuunnitelman aikana. Tutkimuksessa todetaan, että uudessa yhdistetyssä käsityössä 7. luokan oppilaiden molempien käsitöiden pakollisten opintojen määrä on vähentynyt 67 prosentilla.

Tekninen työ on tukenut nuorten hakeutumista teknologiateollisuuden pariin. Nykyinen yhdistetty käsityö ei tue tätä suuntausta riittävästi. Tavoite on ollut pitkään saada myös tyttöjä kiinnostumaan teknologiasta. Näin ei ole tapahtunut, ja seurauksena on ollut jopa poikien kiinnostuksen romahtaminen käsitöitä kohtaan.

"Me tarvitsemme kipeästi uutta sukupolvea työskentelemään hyvinvointiyhteiskuntamme perustana toimivilla vientialoilla, teknologiateollisuudessa ja hitsausalalla."

Jonkin aikaa on ollut näkyvissä teknologiateollisuuden pula osaavista työntekijöistä, minkä vuoksi tekniikan opiskelijoita onkin jouduttu palkkaamaan kesken opintojen teollisuuteen.

Ammattikouluissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on jo ollut nähtävissä opiskelijamäärien putoaminen perinteisillä konetekniikan ja teknologiateollisuuden aloilla. Peruskoulussa tapahtuva opetus on merkittävässä roolissa, koska se ohjaa ja vaikuttaa oppilaiden koko opintopolkuun aina työelämään asti.

Teknologiateollisuuden tuoreen osaajaterveselvityksen mukaan teollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä noin 130 000 uutta teknologiaosaajaa eli vuosittain noin 13 000. Osaajapulaa on ratkottu muunto- ja täydennyskoulutuksen keinoin.

Teknisten aineiden opettajat (TAO) ehdottavat uutta oppiainetta peruskouluihin ja lukioihin parantamaan oppilaiden kädentaitoja sekä teoreettista tekniikan alan tuntemusta. Oppiaineessa yhdistyisivät tekninen työ ja teknologia.

Tämä mahdollistaisi matemaattisten ja luonnontieteiden oppiaineiden soveltamisen käytännön kohteisiin. Uudessa oppiaineessa voitaisiin opiskella tekniikan ja luonnontieteiden yhteyksiä. Voisiko tämä olla ratkaisu nuorten innostamiseen Suomelle tärkeille teknologian vientialoille?

Me tarvitsemme kipeästi uutta sukupolvea työskentelemään hyvinvointiyhteiskuntamme perustana toimivilla vientialoilla, teknologiateollisuudessa ja hitsausalalla. Teknologiateollisuus on Suomen suurin elinkeino, joka kattaa yli 50 prosenttia maamme viennistä.

Peruskoulun uudistukset vaikuttavat suoraan tärkeiden vientialojemme tulevaan työvoiman määrään. Olemme huolissamme tehdyistä muutoksista. Me kaipaamme ammattitaitoista työvoimaa vientiteollisuuteen ja erityisesti hitsaavalle kone- ja metallialalle!

Reetta Verho

päällikkö, hitsauspalvelut, Kemppi Oy

Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry (SHY), hallituksen pj.

Ari Ahto

hitsausinsinööri, Rauma Marine Constructions

SHY:n hallituksen 1. vpj.

Jukka Kömi

professori, materiaali- ja konetekniikka, Oulun yliopisto

SHY:n hallituksen 2. vpj.

Antti Salminen

professori, digitaalinen valmistus, Turun yliopisto

SHY:n hallituksen jäsen

Raimo Mäki-Reini

laatupäällikkö, hankintaosasto, Wärtsilä Energy

SHY:n hallituksen jäsen

Tuomas Skriko

apulaisprofessori, hitsaustekniikka, LUT-yliopisto

SHY:n hallituksen jäsen