Kouluruoka: Oulun kou­luis­sa ja päi­vä­ko­deis­sa tar­joil­lun oudon ha­jui­sen jau­he­li­ha­kei­ton syy selvisi

Oulu: Val­tuus­ton uusi pu­heen­joh­ta­ja Jarmo J. Husso pitää po­li­tiik­kaa lasten leik­ki­nä 70-lu­kuun ver­rat­tu­na

Kolumni: Tapasin Teuvo Hak­ka­rai­sen Brys­se­lis­sä ja kysyin, ha­luaa­ko hän yhä maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­rik­si

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Vi­deo­pe­lit eivät ole syy nuorten vä­ki­val­tai­suu­teen – pe­laa­mi­nen on ta­sa­ver­tai­nen, yh­teis­työ­tä ja on­gel­man­rat­kai­sua ke­hit­tä­vä har­ras­tus, jota va­li­tet­ta­vas­ti de­mo­ni­soi­daan

Kalevassa 20.2. julkaistussa nuorten väkivaltaisuutta käsittelevässä jutussa Sari Haapakangas mainitsee väkivaltapelit yhtenä tekijänä nuorten pahoinvoinnin ja henkirikosuutisten takana.

Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana nuorten väkivaltarikosten määrä on kuitenkin vähentynyt Suomessa (samalla aikajaksolla kun videopelien grafiikka on kehittynyt).

The Guardian -lehdessä 22.7.2020 julkaistussa artikkelissa ”Playing video games doesn´t lead to violent behaviour, study shows” viitataan 28 kansainväliseen tutkimukseen, joihin osallistui 21 000 nuorta ympäri maailman. Tutkimukset eivät osoittaneet videopeleillä olevan yhteyttä nuorten väkivaltaisuuteen. Pelaaminen on lähtökohdiltaan tasavertainen, leikin kaltainen ja yhteistyötä, luovuutta ja ongelmanratkaisua kehittävä harrastus, jota valitettavasti demonisoidaan tällaisilla otsikoilla.

Vuonna 1995 Yhdysvalloissa käynnistettiin edelleen käynnissä oleva tutkimusprojekti ACE (Adverse childhood experiences). Tutkimusasetelmassa osallistujilta kysytään kymmenen kysymystä liittyen lapsuuden kielteisiin kokemuksiin.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.