Kalevassa 20.2. julkaistussa nuorten väkivaltaisuutta käsittelevässä jutussa Sari Haapakangas mainitsee väkivaltapelit yhtenä tekijänä nuorten pahoinvoinnin ja henkirikosuutisten takana.
Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana nuorten väkivaltarikosten määrä on kuitenkin vähentynyt Suomessa (samalla aikajaksolla kun videopelien grafiikka on kehittynyt).
The Guardian -lehdessä 22.7.2020 julkaistussa artikkelissa ”Playing video games doesn´t lead to violent behaviour, study shows” viitataan 28 kansainväliseen tutkimukseen, joihin osallistui 21 000 nuorta ympäri maailman. Tutkimukset eivät osoittaneet videopeleillä olevan yhteyttä nuorten väkivaltaisuuteen. Pelaaminen on lähtökohdiltaan tasavertainen, leikin kaltainen ja yhteistyötä, luovuutta ja ongelmanratkaisua kehittävä harrastus, jota valitettavasti demonisoidaan tällaisilla otsikoilla.
Vuonna 1995 Yhdysvalloissa käynnistettiin edelleen käynnissä oleva tutkimusprojekti ACE (Adverse childhood experiences). Tutkimusasetelmassa osallistujilta kysytään kymmenen kysymystä liittyen lapsuuden kielteisiin kokemuksiin.