Kemijärven vesistöön on suunnitteilla neljä pumppuvoimalaitosta: Kemijoki Oy:n Ailangantunturin, Pohjolan Voiman Askanaavan ja Suomen Voiman Räisälän ja Kapustan hankkeet.
Yhtiöt ovat järjestäneet tiedotustilaisuuksia kaupungin luottamushenkilöille ja yleisötilaisuuksia kaupunkilaisille. Tilaisuuksissa on vahvasti noussut esiin hankkeiden ympäristövaikutukset Kemijärveen ja alapuolisen Kemijoen vesistöön.
Yhtiöiden edustajille esitettyihin useisiin kysymyksiin pumppuvoimaloiden vaikutuksesta järven tilaan ja veden laatuun emme ole saaneet vastauksia. ”Emme vielä tiedä, ennen kuin ympäristövaikutusten arvioinnit on tehty” olemme saaneet vastaukseksi.
Ei myöskään ympäristövaikutusten arviointiprosessia valvova viranomainen, Lapin ELY-keskuksen johtaja Timo Jokelainen arvioinut tässä vaiheessa vaikutuksia. ”Tiedämme asiasta vasta sitten kun mallinnukset pumppuvoimaloiden aiheuttamiin veden virtausten voimakkuuksiin, veden korkeuden vaihteluihin ja mahdollisiin sedimenttien irtoamisiin on tehty” oli hänen vastauksensa.
Kemijärvi on Euroopan rankimmin säännösteltyjä sisäjärviä. Säännöstelyväli on seitsemän metriä, jääpeite mukaan lukien jopa enemmän. Raju säännöstely on ”liettänyt” järven syvänteitä jo kuusikymmentä vuotta.
Yli sata vuotta jatkunut Kemijoen uitto on jättänyt oman humuskerroksensa järven sedimentteihin. Kemijärven sellutehdas laski alkuaikana tehtaan jätevedet lähes puhdistamattomana Kemijärveen.
Lokan ja Porttipahdan altaiden rakentamisen jälkeen järven elohopeapitoisuus nousi sellaisiin lukemiin, että järven kalaa ei suositeltu syötäväksi. Miten raskasmetalleihin lukeutuva elohopea on sedimentoitunut pohjakerroksiin? Ei tarvitse olla edes ”tiedemies”, kun voi jo nyt ennustaa, mitä tapahtuu, kun nämä epäpuhtaudet irtoavat sedimenttikerroksista ja lähtevät uudelleen liikkeelle.
Pumppuvoimaloiden aiheuttamiin muuttuviin veden virtauksiin ei voimayhtiöiden henkilöillä ollut vastauksia. Kun keskustelee Kemijärveä ja sen alapuolista Kemijokea tuntevien ihmisten kanssa, vastaukset ovat valmiina: ”Kemijärvi järvenä on lopullisesti menetetty”. ”Viimeistään silloin se on pelkkä energia-allas”. ”Vesi on jälleen vuosikymmeniä sekaisin Kemiä myöten”, vastaa usea alueen kansalainen.
Kemijoki Oy on julkisen tiedon mukaan aloittanut osaltaan ympäristövaikutusten arvioinnin järven tilaan liittyen. Lehtikirjoituksen mukaan näytteitä on otettu sedimenttikerroksista 0,5 m syvyydestä Lehtosalmesta, Kuusilahdesta, Kauhaselältä ja Luuksinsalmesta.
Järveä tuntevien paikallisten mukaan tämä ei riitä. Näytteitä on otettava myös Kemijärven pääväylän osalta aina Luusuan kanavansuuhun ja jopa Juujärvelle saakka. Monien mielestä näytteet on otettava syvemmistä kerroksista aina kahteen metriin saakka, jotta saadaan selvä kuva sedimenttikerrosten sisältämistä aineksista.
Kemijärvellä on vahva vaatimus järven säännöstelyn alarajan nostamiseksi 2–3 metrillä. Se olisi ehdoton edellytys pumppuvoimaloiden rakentamiselle. Voimayhtiöistä on annettu ymmärtää, että pumppuvoimaloita ei käytettäisi vähän veden aikana. Kemijärven veden pintaa aletaan laskea maaliskuun alkupäivinä. Pohjalukemissa se on huhtikuusta toukokuun loppuun saakka. Kesäkuusta syys-lokakuulle maassa riittää energiaa.
Pumppuvoimaloiden käyttöajaksi jää näin marras-, joulu-, tammi- ja helmikuu. Kannattaako tämän takia lähteä investoimaan miljardeja projekteihin, jotka saattavat osoittautua lopulta ympäristökatastrofiksi?
Veikko Niemelä
Kemijärvi