Suomen suurituloisin maksoi viime vuonna 16 miljoonan euron vuosituloistaan 28 prosenttia veroja. Rikkaat voivat nostaa tulonsa ansiotulojen sijasta pääomatuloina ja pörssiin listautumattomista osakeyhtiöistä 90?000 euroa vuodessa osinkotuloja täysin ilman veroja.
Pääomatulo on tasavero eikä siitä makseta kunnallisveroa. Pieni- ja keskituloiset kustantavat siis rikkaidenkin käyttämät kunnalliset palvelut. Näiden verojen lisäksi Suomessa on käytössä useita välillisiä veroja, joista tunnetuin on arvonlisävero.
Välilliset verot toimivat niin, että mitä vähemmän tienaat, sitä suuremmalla prosentilla tuloistasi maksat veroja. Tämä johtuu siitä, että pienituloisten henkilöiden kaikki tulot menevät kulutukseen, joten he maksavat tuloverojen lisäksi kaikista tuloistaan arvonlisäveron kautta 23 prosenttia veroja (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta).
Suurituloisten tuloista vain osa menee kulutukseen, joten he maksavat välillisiä veroja vain osasta tuloistaan. Loput varat he voivat sijoittaa esimerkiksi rahastoihin tai osakkeisiin.
Sijoittamisessa ei tietenkään mitään pahaa ole. Se sen sijaan on epätasa-arvoista, että köyhä joutuu maksamaan tuloistaan 23 prosenttia veroja kun taas suurituloinen saa tuloihinsa samaan aikaan usean prosentin koron.
Kokoomus ja keskusta ovat ilmoittaneet nostavansa arvonlisäveroa seuraavalla hallituskaudella. Arvonlisävero kohdistuu eniten pieni- ja keskituloistenansioihin. Kaikkein rankimmin arvonlisäveron nosto kurittaa lapsiperheitä. Tuloverotuksessa veroja maksavat vain tulonsaajat, eli perheessä vanhemmat.
Lapsiperheissä vanhempien lisäksi myös lapset tarvitsevat ruokaa, vaatteita ja muita kulutushyödykkeitä. Lapsetkin ovat siis arvonlisäveron maksajia, vaikkei heillä tuloja olekaan. Arvonlisäverosta ei tulisikaan puhua tasaverona, sillä se on regressiivinen vero, jossa veroprosentti pienenee tulojen kasvaessa.
Tomi Taka-Eilola kansanedustajaehdokas (sd.) Oulu