Työelämä: Ou­lu­lai­nen Simo Ke­kä­läi­nen tapasi kiin­nos­ta­van eng­lan­ti­lai­sen ja hieroo nyt kaup­po­ja Va­lio­lii­ga­seu­ran kanssa

Liikenne: Hurjaa yli­no­peut­ta ajanut au­toi­li­ja jäi kiinni Kuu­sa­mon­tiel­lä Oulussa

Luitko jo tämän: Ou­lu­lai­sen Paulus Män­ty­län, 33, rin­nas­sa sykkii jo kolmas sydän

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Ve­ren­myr­ky­tyk­siä to­de­taan kaksi kertaa enemmän kuin vajaat 20 vuotta sitten, tauti iskee ylei­sim­min iäk­käil­le

Haavoista, hampaista ja nesteytyksestä huolehtimalla voi ennaltaehkäistä sairastumista.

Harmitonkin haava voi huonolla tuurilla johtaa verenmyrkytykseen. Verenmyrkytys saa entistä useammin alkunsa myös vakavasta hampaiston infektiosta. Selvästi yleisimmin verenmyrkytyksen taustalla on kuitenkin ikääntyneen ihmisen virtsatieinfektio, kertoo Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) infektiolääkäri Harri Marttila.

Verenmyrkytyksessä bakteeri pääsee elimistön puolustusjärjestelmän läpi verenkiertoon, leviää ja aiheuttaa voimakkaan yleisinfektion.

– Kukin meistä pystyy vähentämään omaa verenmyrkytysriskiään pitämällä ihonsa kunnossa – ja jos tulee haavoja, hoitamalla niitä hyvin – sekä huolehtimalla hampaistaan, Marttila sanoo.

Marttilan mukaan esimerkiksi lemmikkien puremat ovat hieman suuremman riskin haavoja. Tällaisia verenmyrkytyksiä voidaan torjua aloittamalla antibioottihoito, vaikka puremahaavaan ei olisi ehtinyt kehittyä infektiota.

Esimerkiksi lemmikkien puremat ovat hieman suuremman riskin haavoja.

Hus-yhtymän infektioylilääkäri Asko Järvinen huomauttaa, että ikääntyneiden verenmyrkytykseen johtavia virtsatieinfektioita olisi mahdollista ennaltaehkäistä huolehtimalla riittävästä juomisesta. Ikääntyneet ovat alttiimpia verenmyrkytyksille myös puolustusjärjestelmän heikentymisen takia.

Järvisen mukaan Suomessa todetaan vuosittain noin 20 000 verenmyrkytystä, mikä on jopa kaksi kertaa enemmän kuin vielä vuonna 2004. Taustalla on ainakin kaksi syytä. Verenmyrkytykset ovat selvästi yleisimpiä yli 70-vuotiailla, ja Suomen väestö ikääntyy hurjaa vauhtia. Toisaalta veren bakteeriviljelynäytteitä myös otetaan nyt terveydenhuollossa entistä enemmän, jolloin entistä useampi verenmyrkytys saadaan diagnosoitua.

Oireina kuumetta ja väsymystä

Marttilan mukaan verenmyrkytyksen tyypillisiä oireita ovat kuume, väsymys, voimattomuus ja yleinen sairaudentunne. Osa kärsii lisäksi pahoinvoinnista, ja iäkkäillä ihmisillä voi olla myös keskushermosto-oireita, kuten sekavuutta.

Marttilan mukaan potilaat eivät aina osaa hakeutua ajoissa hoitoon, sillä ensioireet voivat muistuttaa esimerkiksi influenssaa.

– Joskus tauti alkaa kuin salama kirkkaalta taivaalta ja ihminen on 1–2 tunnissa siinä kunnossa, että on aivan selvää, että hänen on mentävä sairaalaan. Mutta sitten on myös niitä verenmyrkytyksiä, joissa oireet ovat melko lieviä ja tauti voi edetä hyvinkin hitaasti päivien tai jopa viikkojen ajan. Muistan tapauksen, jossa ihminen oli elänyt normaalia elämää ja hakeutui lääkäriin parin viikon lämpöilyn jälkeen – hänellä todettiin verenmyrkytys.

Marttilan mukaan potilaat eivät aina osaa hakeutua ajoissa hoitoon, sillä ensioireet voivat muistuttaa esimerkiksi influenssaa.

Kuolleisuus yleisintä ikääntyneillä

Järvinen kertoo, että noin 13 prosenttia verenmyrkytyksistä johtaa kuolemaan. Kuolleisuus on selvästi suurinta vanhimmissa ikäryhmissä.

– Alle 50-vuotiailla kuolleisuus on vähäistä ja lapsilla vielä vähäisempää. Ikääntyneiden lisäksi alle yksivuotiaat lapset ovat kuitenkin toinen ryhmä, jolla verenmyrkytyksiä on enemmän kuin vanhemmilla lapsilla ja työikäisillä. Pikkulapsilla immuunijärjestelmä ei ole vielä kehittynyt täysin, mistä syystä pienimpien vauvojen infektiot tulisi aina tutkia lääkärissä.

Järvisen mukaan noin kolmannes verenmyrkytyskuolemista tapahtuu hyvin varhain kahden päivän kuluessa. Tällöin taustalla voi olla kolme syytä: hoitoon on hakeuduttu liian myöhään, diagnosointi on viivästynyt tai tauti on niin raju, ettei sitä pystytä hoitamaan enää millään keinolla.