Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen mukaan Venäjä on tarjonnut Afganistanissa Taliban-liikkeeseen yhdistetyille ryhmille palkkioita yhdysvaltalaissotilaiden tappamisesta.
New York Times uutisoi asiasta ja kertoi, että kymmenien yhdysvaltalaissotilaiden uskotaan kuolleen järjestelyn seurauksena. Lehden tietojen mukaan afganistanilainen pikkurikollinen olisi toimittanut Venäjältä saamansa rahat sotilaita tappaneille afganistanilaisille.
– Kun ensimmäisen kerran kuulin tästä, havahduin. Ei tule mieleen verrokkitapauksia, jotta voisi sanoa että tämä on kansainvälisen politiikan normaalia elämänmenoa. Ei todellakaan, puolustusvaliokunnan puheenhohtaja Ilkka Kanerva (kok.), sanoo.
Yhdysvallat ei ole reagoinut asiaan, vaikka lehden lähteiden mukaan presidentti Donald Trump on ollut siitä tietoinen.
"Ei rikos tavallaan sen törkeämmäksi enää voisi tulla"
Suomella on Afganistanissa tällä hetkellä 60 sotilasta, jotka toimivat yhdysvaltalaissotilaiden kanssa samassa Naton "Resolute Support Mission"-operaatiossa. Kanerva odottaa nyt tarkempia tietoja tilanteesta ja Suomen tiedusteluviranomaisten raporttia.
Hänen mukaansa uutisiin noussut syytös siitä, että Venäjä on maksanut Taliban-liikkeeseen yhdistetyille ryhmille palkkioita yhdysvaltalaissotilaiden tappamisesta, on poikkeuksellisen kova.
Sekä Yhdysvallat että Venäjä kumpikin ovat johdonmukaisesti esiintyneet kansainvälisissä yhteyksissä terrorisminvastaisina toimijoina.
– Tämän päivän kansainvälisessä politiikassa se on ainoita yhdistäviä tekijöitä, joista nämä kaksi valtiota ovat samaa mieltä. On hurja syytös, että näistä toinen kuitenkin samanaikaisesti rahoittaisi tällaisia toimia. Se olisi järjetön sotarikos, joka vahingoittaisi kyseisen valtion toimintaa kansainvälisen yhteisön silmissä pahimman kerran.
– Jos joku tällaiseen olisi ryhtynyt, niin on vielä mahdotonta arvioida miten kansainvälinen yhteisö reagoisi tilanteessa, jossa neuvottelut aselevosta ja rauhasta ovat käynnissä, sillä ei rikos tavallaan sen törkeämmäksi enää voisi tulla, Kanerva arvioi.
Vaikutusta Afganistanissa olevien suomalaissotilaiden turvallisuuteen selvitetään parhaillaan
Trump ja hänen esikuntansa ovat uutisen julkaisun jälkeen aluksi kiistäneet, että presidentti olisi tiennyt Venäjän toimista. Valkoinen talo sanoi, että tiedustelupalveluilla ei ollut yhteistä näkemystä tietojen todenperäisyydestä. Myöhemmin Valkoinen talo kuitenkin vahvisti, että Trumpia on informoitu tiedustelupalveluiden tiedoista.
Venäjä ja Taliban ovat kiistäneet, että minkäänlaista tapporahajärjestelyä olisi olemassa.
Kanerva seuraa tällä hetkellä tilannetta rauhallisena.
– Olen tietysti seurannut julkista keskustelua, mutta en ole nyt kesän myötä lähtenyt ketään häiriköimään, vaan katsonut saako tämä ilmiö tuulta purjeisiinsa ja vahvistetaanko amerikkalaislähteiden tiedot tosiksi.
Kanervan mukaan nyt on olennaista selvittää voiko Venäjän ja Yhdysvaltojen välisellä tapauksella olla vaikutusta paikalla oleviin suomalaisiin, vaikka he toimivatkin toisella maantieteellisellä alueella.
– Sanotaan, että huhujen perässä ei pidä tehdä mitään, mutta tämä on sen verran vakava asia, että täytyy ilman muuta saada selvitettyä. Sitä kuinka tämä mahdollisesti heijastuu siellä muuttuneena turvallisuustilanteena, ei voi jättää huomiotta, koska siellä on meikäläisiä sen verran paljon.
Tilanne Afganistanissa
1991 Neuvostoliiton romahtamisen myötä neuvostojoukot vetäytyivät Afganistanista.
1990-luvulla alkoi vanhoillisten ja äärimmäistä islamintulkintaa edustavien talibanien nousu
1996 - 2001 Taliban-ääriliike hallitsi suurinta osaa Afganistania. Esimerkiksi naisten opiskelu ja esittävä kuvataide olivat vallanpitäjien tulilinjalla.
2001 WTC-iskut, joiden vastareaktiona Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush julisti terrorisminvastaisen sodan.
2001 Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin ja aloitti sodan terrorismia ja etenkin iskun pääarkkitehtiä Osama bin Ladenia vastaan.
2001 alkaen aseelliset Taliban-ryhmät ovat pitäneet Afganistanissa laajoja alueita vallassaan.
2015 Nato-johtoinen Resolute Support (RS) -operaatio alkoi. Tehtävänä on tukea Afganistanin hallitusta saavuttamaan ja ylläpitämään turvallinen toimintaympäristö maan jälleenrakentamiseksi ja demokraattisten rakenteiden vahvistamiseksi.
Suomalaisten kokonaisvahvuus operaatiossa on noin 60 henkilöä.