Venäjä suljettiin keskiviikkona ulos Barentsin euroarktisen neuvoston toiminnasta. Neuvoston julkaisemassa lausunnossa tuomittiin jyrkästi Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan.
Lausunnossa todettiin, että Venäjän rikottua räikeästi sekä kansainvälistä oikeutta että Barentsin neuvoston periaatteita ja tavoitteita neuvostolla ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin keskeyttää yhteistyö Venäjän kanssa.
Suomi toimii tällä hetkellä Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajamaana. Barentsin neuvoston jäseniä ovat Suomen lisäksi Norja, Ruotsi, Venäjä, Tanska, Islanti ja EU.
Neuvoston tehtävänä on edistää kestävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä Barentsin alueella. Varsinainen turvallisuuspolitiikka ei kuulu neuvoston työhön.
Barentsin euroarktisen neuvoston ilmoitus oli täysin odotettavissa, sanoo Lapin yliopiston Arktinen keskuksen johtaja Johanna Ikävalko.
– Se seurailee päätöksiä, joita yhteistyöstä Venäjän kanssa on aiemmin tehty.
Jo aiemmin Arktinen neuvosto ilmoitti, että se keskeyttää toimintansa toistaiseksi. Neuvoston jäsenmaat Venäjää lukuun ottamatta aikovat keskustella, miten Arktisen neuvoston työ on jatkossa mahdollista.
Barentsin euroarktisessa neuvostossa on vähemmän jäsenmaita kuin Arktisessa neuvostossa. Ikävalkon mukaan Venäjän sulkeminen pois käytännössä halvaannuttaa euroarktisen neuvoston yhteistyön.
"Järisyttäviä vaikutuksia arktiselle tutkimukselle"
Yhteistyön lopettamisella ja Venäjälle asetetuilla pakotteilla on järisyttäviä vaikutuksia arkisten alueiden tutkimukselle, Ikävalko toteaa.
– Tutkimukseen tulee nyt suuria aukkoja.
Kun Venäjältä ei saada jatkossa seuranta- ja havaintodataa, ilmastonmuutostutkimus arktisilla alueilla rampautuu.
– Tulevaisuudessa meillä ei ole nykyisen kaltaista käsitystä koko arktisilla alueilla tapahtuvista muutoksista ja prosesseista. Tämä on tosi iso juttu.
Venäjä on aiemminkin ollut arktisen tutkimuksen kannalta haasteellinen alue. Esimerkiksi meteorologisia havaintoja on ollut vaikea saada.
Suomi toimi Arktisen neuvoston puheenjohtajana vuosina 2017–2019. Silloin alettiin suunnitella Venäjällä sijaitsevan havainnointiverkoston parantamista. Suunnitelmat joutuvat nyt romukoppaan.
Kenttätyö Venäjällä käy mahdottomaksi
Uusia tutkimusprojekteja ei enää voi aloittaa venäläisten kanssa. Uusia tutkimusprojekteja ei enää voi aloittaa venäläisten kanssa.
Keskiviikkona Opetus- ja kulttuuriministeriö suositti, että suomalaisia korkeakouluja pidättäytymään kaikesta korkeakoulu- ja tiedeyhteistyöstä venäläisten kumppaniorganisaatioiden kanssa.
Arktisessa keskuksessa on käynnissä monta tutkimusprojektia, joissa on venäläisiä kumppaneita.
Tutkimusprofessori Bruce Forbesin johtama Charter-hanke tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisella alueella.
Nyt suunniteltuja kenttätöitä Venäjällä ei voida tehdä, eikä miljoonien eurojen hankkeen venäläisille tutkijoille ei ole voitu maksaa palkkaa tehdystä työstä, koska maksuliikenne Venäjälle on keskeytetty.
Myös tutkijaprofessori Florian Stammler ryhmineen on tehnyt jo pitkään antropologian kenttätutkimusta Venäjän pohjoisosissa.
Lisäksi Arktinen keskus koordinoi arktisen tiedon ja osaamisen keskittymän luomista Lapin yliopistoon.
– Tämäkin kokee aika kovan kolhun, kun emme voi tehdä yhteistyötä venäläisten kanssa emmekä saa tietoa Venäjältä. Ikävalko kertoo.
Juttua muokattu kello 13.49: lisätty Johanna Ikävalkon osuus, kello 15.23: Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyöstä pidättäytymistä.