Veik­kauk­sen tuot­to­jen alenema kor­va­taan täy­si­mää­räi­ses­ti – ener­gia-asiat ki­ris­tä­vät hal­li­tuk­sen välejä

Hallitus on nyt neuvotellut kaksi päivää valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviosta ja luvatuista työllisyystoimista. Isoista kokonaisuuksista on edetty ainakin veikkausvoittovarojen osalta. Lännen Median tietojen mukaan tuottojen alenema aiotaan korvata täysimääräisesti.

Hallituksen budjettiriihi alkoi aamulla Säätytalolla. Pääministeri Sanna Marin saapui neuvotteluihin yhdessä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon kanssa.
Hallituksen budjettiriihi alkoi aamulla Säätytalolla. Pääministeri Sanna Marin saapui neuvotteluihin yhdessä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon kanssa.
Kuva: Arttu Laitala

Hallituksen budjettiriihi venyy keskiviikkoon, kuten pääministeri pääministeri Sanna Marin (sd.) on jo pitkän aikaa ennakoinut.

Hallitusviisikko vahvistettuna valtiovarainministeri Matti Vanhasella jatkoi budjettineuvotteluja Säätytalolla tiistaiaamuna kello 10. Marin toivoi jo aamulla hallituspuolueilta ratkaisuhalukkuutta. Koko hallituksen on tarkoitus kokoontua Säätytalolle vasta keskiviikkona. Aikataulu on vielä auki.

Lännen Medialle vahvistettujen tietojen hallitus on päässyt sopuun Veikkauksen tuottojen aleneman korvaamisesta käytännössä täysimääräisesti edunsaajille ensi vuonna. Rahapelien tuoton on arvioitu putoavan ensi vuonna noin 300 miljoonaa euroa. Tuoton putoamisen syynä on rahapelikoneiden vähentäminen kaupoista pelihaittojen torjumiseksi sekä pelikoneiden sulkeminen koronaviruksen takia.

Tuotot ovat olleet vuosittain yli miljardi euroa ja ne on jaettu sadoille yleishyödyllisille toimijoille. Avustusten jaosta päättävät maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Eniten eli yli 500 miljoonaa euroa on jakanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Avustusten saajille rahapelien tuotoista saatavat avustukset ovat elintärkeitä. Avustusten saajiin kuuluu sellaisia tunnettuja yleishyödyllisiä toimijoita kuin Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Luonto-liitto, Suomen Partiolaiset, Ensi- ja turvakotien liitto, Suomen Punainen Risti, Suomen Mielenterveysseura, lukuisat jää- ja palloiluhallit, urheilukentät ja lähiliikuntapaikat sekä monet kulttuurin ja taiteen järjestöt.

Keskustan uusi puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeriksi palannut Annika Saarikko lupasi jo elokuussa nimityksensä yhteydessä, että rahapelituottojen lovi tilkitään tavalla tai toisella.

Tuottojen korvaaminen täysimääräisesti kasvattaa budjetin alijäämää. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen varoitti jo maanantaina, että budjetin pohjaesityksen seitsemän miljardin euron alijäämä kasvaa merkittävästi. Näin käy, kun esityksestä puuttuvat kuntien tukipaketti ja veikkausvoittovarojen tuottojen alenemisen korvaaminen edunsaajille. Lisäksi koronarokotteesta ja testauksesta aiheutuvat kulut aiotaan kirjata ensi vuoden budjettiin.

Turpeen verokohtelu hiertää

Hallitus on tiistaina käsitellyt energiaverotuksen uudistamista. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on pohjalla lämmityspolttoaineiden veronkorotus 100 miljoonalla eurolla, mutta kiistaa on ollut korotuksen kohdentamisesta eri polttoaineisiin.

Etenkin turpeen verokohtelu on hiertänyt keskustan ja vihreiden välejä. Vihreiden mukaan veron pääkorotuskohteina pitäisi olla turve ja polttoöljy.

Vihreät ovat aiemmin esittäneet myös, että lämmityspolttoaineiden veronkorotusten olla suurempia kuin 100 miljoonaa euroa. Perusteluna on se, että sovittu teollisuuden sähköveron alentaminen EU:n minimiin tulee valtiolle kalliimmaksi kuin teollisuuden energiaveron palautus, jota ollaan poistamassa. Vihreiden vaatimus on kuitenkin tiettävästi jäänyt neuvotteluissa alakynteen.

Helsingin Sanomien mukaan esillä on ollut ehdotus, että turpeen verotus nousisi aluksi kolmesta eurosta megawattitunnilta kuuteen euroon. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö pitäisi vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

Turpeen käyttöön energialähteenä vaikuttaa verotuksen lisäksi päästöoikeuksien hinta, joka on nousussa. Helsingin Sanomien mukaan hallituksessa kaavaillaan ratkaisuksi niin sanottua lattiahintamekanismia. Siinä turpeen verotus nousisi, jos päästöoikeuksien hinta ei nousisi riittävästi turpeen käytön vähentämiseksi. Malli vaatisi kuitenkin paljon jatkotyöstämistä.

Lattiahintamekanismia kävi neuvottelijoille selvittämässä ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

Hallituksessa käsitellään myös päästökauppakompensaatiota, jolla osalle teollisuutta korvataan päästökaupan aiheuttama lisäkustannus sähkön hinnassa. Vihreät ovat vaatineet kompensaatiosta luopumista sen jälkeen, kun nykyinen päästökauppakausi loppuu ensi vuoden jälkeen. Etenkin keskusta on ollut vastaan.

Työllisyysasioissa hallitus on pääsemässä ratkaisuun lukuun ottamatta paikallisen sopimisen lisäämistä. Eläkeputkeen tehtävät muutokset aiotaan siirtää vielä työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavaksi.

Työttömille on tulossa lisäksi aktiivisen työnhaun malli, jossa heidät velvoitetaan hakemaan tietty määrä työpaikkoja kuukaudessa.