Vauvojen kielijännetoimenpiteiden ongelmana on tällä hetkellä selkeiden kriteereiden puuttuminen. Siksi lääkäreillä ei ole selkeää käsitystä, missä tapauksissa vauvan kireän kielijänteen leikkaaminen auttaa imetysongelmiin ja missä ei.
Näin arvioi OYSin erikoislääkäri, dosentti Outi Aikio Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta. Hänen johtamansa tutkimusryhmä tekee parhaillaan tutkimusta, jossa he selvittävät kireän kielijänteen yleisyyttä sekä sitä, missä tapauksissa kielijänteen leikkaaminen toisi apua imetysongelmiin.
Aikion johtaman tutkimusryhmän tutkimuksesta on määrä tulla tuloksia alkuvuodesta 2026. Kyseessä on Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun yliopiston yhteinen tutkimus.
– Jos vauvan kielijänne on kireä, sen leikkaaminen auttaa yleensä äitiä. Ongelmana on se, että Ruotsissa tehdyn analyysin mukaan 50 prosenttia kireältä näyttävistä kielijänteistä ei aiheuttanut ongelmia, sanoo Aikio.
STT kertoi lauantaina Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen huolesta, että monen vauvan kieli- tai huulijänne leikataan turhaan ilman lääketieteellistä perustetta. Yhdistyksen mukaan tarpeettomat toimenpiteet altistavat vauvat turhalle kivulle ja aiheuttavat perheille kuormitusta. Toimenpiteillä haetaan apua etenkin imetysongelmiin.
Vauvojen kielijänneleikkauksista on tullut tällä vuosituhannella kansainvälinen ilmiö. Esimerkiksi yhdysvaltalaislehti New York Timesin mukaan toimenpiteen suosio on lisääntynyt merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana.
Imetysohjaus auttoi Uudessa-Seelannissa
Lastentautien erikoislääkäri Lotta Immeli arvioi STT:n haastattelussa, että vauvojen kielijännetoimenpiteiden kasvun takana vaikuttaisi olevan ylidiagnostiikkaa. Suomen Vauvamyönteisyyskouluttajien puheenjohtaja Elina Rinne kiisti väitteen Helsingin Sanomien jutussa.
Dosentti Aikio ei halua ottaa asiaan vielä kantaa. Mahdollinen yli- tai alidiagnosointi selviää, kun tutkimus valmistuu. Hän kuitenkin arvioi, että osa vauvojen kielijänneleikkauksista olisi voitu välttää imetysohjauksella.
– Uudessa-Seelannissa tehtiin muun muassa sellainen interventio, että äideille ruvettiin antamaan imetysohjausta. Sen myötä nousussa olleet toimenpideluvut kääntyivät laskuun, Aikio sanoo.
Jotkin terveyspalveluja tarjoavat yritykset ohjeistavat, että vanhempien pitäisi antaa vauvalle jälkihoitoa leikkauksen jälkeen. Lääkäreiden kannanoton mukaan tämä on vauvalle usein kivuliasta ja perheelle kuormittavaa eikä sille ole tieteellisiä perusteita.
Aikion mukaan ohjeistuksen taustalla on se, että joskus leikkausarvesta on saattanut tulla vielä jännettä kireämpi. Venyttelyn vaikutuksesta ei ole kuitenkaan lainkaan tieteellistä näyttöä, hän sanoo.
Tutkimusta tulossa lähivuosina
Vauvojen kielijänneleikkaukset ovat yleistyneet viime vuosina Suomessa yksityisessä terveydenhuollossa. Aikion mukaan kasvu johtuu selkeiden leikkauskriteerien puuttumisesta.
– Voi olla, että leikkauksissa on ollut jossain määrin varmuuden vuoksi tehtyjä toimenpiteitä, mutta varmasti myös aiheellisia on ollut.
Julkisessa terveydenhuollossa leikkausmäärät ovat pysyneet viime vuodet pitkälti samalla tasolla. Tämän taustalla on Aikion arvion mukaan se, että julkisella puolella ei tehdä toimenpiteitä, joiden vaikuttavuudesta ei ole selkeää näyttöä.
Kielijännetoimenpiteiden yleisyydessä on eroja myös maantieteellisesti ja jopa toimipisteiden välillä. Myös tämän taustalla on ohjeistuksen puuttuminen, Aikio sanoo.
Mistä kriteerien puuttuminen johtuu? Aikion mukaan syynä on tutkimustiedon vähäisyys.
– Maailmalla on tehty viisi hoitotutkimuksen kriteerit täyttävää työtä, ja niissä on aika pienet otoskoot.
