Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Vau­vo­jen hätä kasvaa – vau­va­per­hei­den tukia lei­ka­taan jo liikaa

Kirjoittajat huomauttavat, että vauvojen hyvinvointi on yhteiskuntamme kestokyvyn ydintä. Silti vauvaperheiden tukea vähennetään ja samaan aikaan lisätään esimerkiksi ampumaratojen rahoitusta. – Heikon syntyvyyden Suomessa meillä on erityinen velvoite turvata jokaisen vauvan suotuisa kehitys.
Kirjoittajat huomauttavat, että vauvojen hyvinvointi on yhteiskuntamme kestokyvyn ydintä. Silti vauvaperheiden tukea vähennetään ja samaan aikaan lisätään esimerkiksi ampumaratojen rahoitusta. – Heikon syntyvyyden Suomessa meillä on erityinen velvoite turvata jokaisen vauvan suotuisa kehitys.
Kuva: Jarmo Kontiainen/Arkisto

Eduskunta päätti joulukuussa lopettaa päihteitä käyttävien vanhempien palveluihin suunnatun valtionavustuksen. Määrärahat kohdennettiin tarpeellisemmiksi katsottuihin kohteisiin, kuten ampumaratoihin.

Nyt eri puolella Suomea olevat varhaiseen vuorovaikutukseen ja päihdekuntoutukseen erikoistuneet yksiköt ovat vaarassa joutua vähentämään tai lopettamaan palveluitaan.

Tilanne ei ole parempi myöskään muissa raskaus- ja vauva-ajan palveluissa. Hyvinvointialueiden säästötoimien käynnistyttyä perheet eivät ole enää saaneet tukea tarvitsemassaan määrin. Moni sosiaalityöntekijä on joutunut taistelemaan muutamien viikkojenkin maksusitoumuksista palveluihin. Valtio on asettanut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen valtakunnalliset strategiset tavoitteet sekä hyvinvointialueiden talouden strategiset linjaukset. Vauvat eivät ole valtion erityisessä suojeluksessa.

Samaan aikaan juhlapuheissa korostetaan vauva-ajan merkitystä ja varhaista puuttumista. Päätökset ja niiden vaikutukset ovat voimakkaassa ristiriidassa tutkimustiedon kanssa.

Valtio ei ole ajan tasalla vauvaperheiden hädästä. Ennakollisia lastensuojeluilmoituksia, jotka tehdään raskausaikana, tehtiin vuonna 2023 noin 2 200, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 18 prosenttia. Hätä ei ole kadonnut.

Suomen on valittava näivettymisen polun sijaan vahvistumisen tie, jossa nostamme vauvat eli raskaus- ja vauvavaiheen ansaitsemaansa kunniaan. Tiedämme sikiö- ja vauvavaiheen tärkeyden ihmisen kehityksen kannalta.

Kyse ei ole vain suurimmassa hädässä olevista pienimmistä. Kyse on aivan jokaisesta vauvastamme. Heikon syntyvyyden Suomessa meillä on erityinen velvoite turvata jokaisen vauvan suotuisa kehitys. Kysymys on ydinteema koko yhteiskuntamme kestokyvylle.

"Arvo Ylpön perintö on kaunista puhetta, joka ei strategioissa konkretisoidu."

Hallituksen on päätettävä Suomeen vauvatakuu, jossa takaamme jokaiselle syntyvälle vauvalle tarvitsemansa tuen. Nyt säästötoimet leikkaavat erityisesti kaikkein haavoittuvimpien päihde- ja perhekuntoutuksesta, joissa keskimäärin noin kuuden kuukauden hoitojaksoilla saadaan pitävää perustaa vauvan kehitykselle. Vauvatakuu on taattava erityisrahoituksella, johon kaikkien puolueiden on sitouduttava.

Muut läntiset maat ovat ohittamassa Suomen vauvojen ja vanhempien tuessa. Arvo Ylpön perintö on kaunista puhetta, joka ei strategioissa konkretisoidu. Esimerkiksi Tanskassa on hiljattain otettu kaikissa lastenneuvoloissa käyttöön menetelmä (ADBB, Alarm Distress Baby Scale), joka auttaa tunnistamaan 2–24 kuukauden ikäisten vauvojen ja pikkulasten vuorovaikutuksesta vetäytymisenä näkyvän ahdingon.

Muut maat etenevät. Missä on Suomi? Lisätaloustalousarvio vauvatakuusta tarvitaan kiireellisesti. Vauvojen hätä on kasvussa.

Kaija Puura

Tampereen yliopiston professori

Merja-Maaria Turunen

Helsingin ensikoti ry:n lastenpsykiatri

Tuomas Kurttila

Helsingin ensikoti ry:n toiminnanjohtaja