Kolumni

Vauvat eivät voi odottaa

Iloinen uutinen: Suomessa syntyi ensimmäisenä koronavuonna 46 452 vauvaa, mikä on 839 enemmän kuin vuonna 2019.

Kirjoittaja Timo Peltovuori on toiminnanjohtaja Oulun ensi- ja turvakoti ry:ssä.
Kirjoittaja Timo Peltovuori on toiminnanjohtaja Oulun ensi- ja turvakoti ry:ssä.

Syntyvyys kääntyi nousuun erityisesti meillä Pohjois-Pohjanmaalla. Täällä syntyi viime vuonna 4 163 vauvaa, mikä oli 261 enemmän kuin vuonna 2019. Maakuntamme osuus Suomen uudesta ”vauvabuumista” oli siis yli 30 %.

Me myös haluamme huolehtia uusista vauvoistamme. Masuvauvasta alkaen lapsen tuhat ensimmäistä päivää ovat korvaamattoman tärkeitä koko elämän kannalta.

Kaikki vauvat eivät kuitenkaan voi hyvin. Vauvoista joka kymmenennellä on riski tulla kaltoinkohdelluksi sekä jäädä ilman riittävää huolenpitoa ja rakkautta.

Oulun ensi- ja turvakoti ry on toiminut vauvojen puolesta jo yli 75 vuotta. Ylläpidämme vauvaperheille mm. Ensikotia, Pidä kiinni Ensikoti Orvokkia ja päiväryhmä Seraffiinaa.

Ensikodin apua tarvitaan silloin, kun vanhemmat eivät jaksa tai osaa. Yllättävät asiat, kuten esimerkiksi synnytyksen jälkeinen masennus tai parisuhdekriisi, voivat suistaa minkä tahansa perheen tilanteeseen, jossa se tarvitsee erityistä apua selvitäkseen. Vauva voi niin hyvin kuin hänen vanhempansa.

Vanhemmilla voi olla myös päihde- ja mielenterveysongelmia, eikä hänellä ole voimia yksin huolehtia vauvastaan. Kuitenkin suurin osa heistäkin pärjää vauvan kannalta riittävän hyvin saadessaan asiantuntevaa tukea. Vanhempia voidaan auttaa ja ehkäistä huostaanottoja. Kaikki vauvaperheet hyötyvät suuresti jo odotusaikana saamastaan avusta.

Nykyään yhä useammin apua hakevat myös molemmat vanhemmat. Tämä on merkittävä muutos, sillä perhettä voidaan auttaa tehokkaammin kokonaisena ja myös tulokset ovat parempia. Esimerkiksi synnytyksen jälkeinen masennus koskettaa aina koko perhettä ja vie kaikkien voimia.

Ajoissa saatu apu ehkäisee ongelmien syvenemistä. Odotusaika motivoi myös päihteitä käyttäviä vanhempia muutokseen ja kuntoutuksen aloittaminen jo odotusaikana on vauvan kannalta tärkeää. Siten vältetään vauvojen vaurioitumisia ja myös huostaanottoja.

Elämänmuutos ja uuden oppiminen vie kuitenkin aikaa. Jotta vauvat ja vanhemmat pärjäisivät, on ensikotijakson kestettävä riittävän pitkään. Perheet tarvitsevat yleensä 6–12 kuukauden tiiviin kuntoutusjakson, mikä maksaa 100 000–180 000 euroa vuodessa.

Jos taas vanhempaa ei kuntouteta yhdessä vauvan kanssa, päädytään usein huostaanottoon. Tässä vaihtoehdossa yhteiskunnan menot ovat valtavat. Pelkästään lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle 18-vuotiaaksi maksaa yhteiskunnalle 1–1,6 miljoonaa euroa. Lisäksi vanhempien syrjäytyminen maksaa myös valtavasti, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

Vauvat eivät voi odottaa, apua on annettava heti.