Suomalaisten digiturvaosaamisen taso herättää ylpeyttä. Digi- ja väestötietoviraston tuore Digiturvabarometri nostaa esiin kolme havaintoa: toimimme verkossa digirohkeasti, mutta suhtaudumme terveen skeptisesti uusiin, vielä tuntemattomiin palveluihin ja kaipaamme lisää digiturvakoulutusta. Tämä on hieno tulos ja juuri sellainen tila, johon digiturvaosaamisen kehittämisellä tähdätään.
Kasvava kiinnostus digiturvakoulutusta kohtaan selittyy osin sillä, että verkkorikollisuus ja hyökkäysten määrä on selvässä kasvussa. Yli neljännes suomalaisista (28 prosenttia) kokee, että digitaalinen turvallisuus on heikentynyt, ja vain alle kymmenes (9 prosenttia), että se on vahvistunut. Lisäksi yli puolet suomalaisista on huolissaan siitä, että heidän tietojaan voitaisiin käyttää väärin tai että he menettäisivät tärkeitä tietoja tai rahaa digihuijauksessa.
Kansalaisten yleinen turvallisuuden tunne on säilynyt verrattain korkealla tasolla, vaikka toimintaympäristön muutos digitaaliseksi on tapahtunut vauhdikkaasti. Uusi teknologia tulee kiihdyttämään tahtia edelleen, ja tulevina vuosina digiturvakoulutuksen merkitys kasvaa entisestään. Käytännössä jokainen digipalveluiden ja -laitteiden käyttäjä tarvitsee kaikissa ikäryhmissä jatkuvaa digiturvakoulutusta.
Täysin uudenlaiseksi turvallisuuden tunnetta heikentäväksi tekijäksi Digiturvabarometrin vastaajat nimeävät tekoälyn. Suomalaiset ovat huolissaan tekoälypalveluiden luotettavuudesta ja turvallisuudesta. Tilanne on haastava, sillä tekoälyn laaja käyttö on digitalisaation seuraava järisyttävä murros, josta ei kannata jäädä sivuun. On kuitenkin selvää, että kehittämistä ei pidä tehdä turvallisuuden kustannuksella.
Yhdessä palveluntarjoajien kanssa meidän viranomaisten on varmistettava, että turvallisuus on uusissa digitaalisissa palveluissa sisäänrakennettu ominaisuus. Meidän vastuullamme on, että palvelut ovat jatkossakin turvallisia ja kansalaiset voivat luottaa niihin. Tekoälyä on hyödynnettävä uusissa palveluissa erityisen vastuullisesti.
Digipalveluiden turvallisuudelle on toki Suomessa jo nyt selkeät vaatimukset. Mutta jatkossa teknologiakehityksen on oltava yhä korostetummin arvopohjaista ja kestävää. Ennen kaikkea olennaista on, että kehittäjät toimivat eettisesti ja vastuullisesti omaehtoisesti. Sillä vaikka EU-lainsäädäntöä tekoälynkin osalta valmistellaan jo, on historia osoittanut, ettei sääntely pysy innovaatiotahdissa mukana.
Siksi digitalisaatiota edistävien toimijoiden on yhtenäisenä rintamana omaksuttava uudet pelisäännöt työtä ohjaaviksi tekijöiksi. Lisäksi on pystyttävä tarjoamaan sellaista koulutusta, joka huomioi tekoälyn mahdollisuudet ja uhat. Vain koulutusta ja osaamista kehittämällä voidaan vahvistaa digitaalista turvallisuutta ja luottamusta digitaaliseen yhteiskuntaan.
Kimmo Rousku
johtava erityisasiantuntija
Digi- ja väestötietovirasto