IHMISET: Ra­nua­lai­nen Petri Tam­mi­nen menetti ka­la­ja­los­ta­mon­sa tu­li­pa­los­sa

SÄÄ: Epä­va­kai­nen sää jatkuu Oulun seu­dul­la – al­ku­vii­kos­ta saattaa sadella

Vas­tan­te­ko on katoava kan­san­pe­rin­ne, mutta ou­lu­lai­sel­ta Eero Ma­ja­val­ta se vielä sujuu – katso video!

"Tämä on sellainen perinteinen hemmotteluväline."

Oulu
Eero Majava on tottunut vastojen tekijä. Parhaat vastat tulevat rauduskoivusta.
Eero Majava on tottunut vastojen tekijä. Parhaat vastat tulevat rauduskoivusta.
Kuva: Niina Hentilä

– Tämä on sellainen perinteinen hemmotteluväline. Ei se juhannus oikein tahdo tulla ilman, oululainen kädentaitaja Eero Majava, 86, hymyilee ja pyörittelee vitsaa tottuneesti vastan ympärille.

Majava on tehnyt koko ikänsä vastoja. Ennen ne olivat hänellä ympäri vuoden käytössä. Nykyisin kerrostaloasunnossa vastoja ei tule käytettyä, mutta mökkisaunaan ja etenkin savusaunaan ne hänen mielestään kuuluvat.

Majava on toisinaan opastanut Turkansaaren ulkomuseon käsityöpäivillä vastantekoa. Joskus jokunen vasta on mennyt myyntiinkin, mutta nykyisin vastoja syntyy hänen käsissään lähinnä omaksi iloksi.

Oikeaoppiset vastat täytyisi tehdä rauduskoivusta, mutta tällä kertaa Majava käyttää hieskoivua.

– Rauduskoivussa lehden takaosa on vähän karheampi, eikä se tartu ihoon samalla tavalla kuin hieskoivu.

Majava tietää kertoa, että sotien aikaan vastoja tehtiin myös kuusenhavuista ja katajista.

– Kyllä koivu on kuitenkin paras vihdasmateriaali. Se on myös hyvä ihonhoitoväline. Koivussa on eteerisiä öljyjä.

Nuorena vitsa väännetään

Koivunoksat ladotaan vastaan yksi kerrallaan niin, että lehtien nurjat puolet osoittavat ulospäin ja pääliosat kimpun sisälle. Näin vasta pysyy siististi kasassa. Yksittäiset harottavat oksat voi napsaista pois.

Kun vasta on valmiiksi sommiteltu, tehdään side. Sitä varten otetaan pitkä oksa, josta kuoritaan puukolla vähän kuorta pois. Latvaan saa jäädä koivunlehtiä. Pienet haarautuvat oksat lyhennetään muutaman sentin mittaisiksi, mutta ei kokonaan pois.

Alkuvalmisteluiden jälkeen oksaa lähdetään pyörittämään kapeammasta päästä myötäpäivään.

Vasta sidotaan koivunoksasta tehdyllä vitsalla.
Vasta sidotaan koivunoksasta tehdyllä vitsalla.
Kuva: Niina Hentilä

– Sanotaan, että nuorena se vitsa väännetään. Nyt, kun on kesä, koivu on hyvin nilallaan ja sitä on hyvä vääntää. Kun pyörittää myötäpäivään, vääntäminen onnistuu hyvin. Jos vastapäivään yrittää kiertää, ei tule hyvää punosta, Majava kertoo.

Lopuksi kaarnaosat ja oksantyngät siistitään vitsasta kokonaan pois.

Vitsa työnnetään vastan keskeltä läpi niin, että päätyosan lehdet tulevat osaksi kimppua. Vitsa kierretään vastan ympäri kerran ja kimpun alaosaan vielä toisen kerran. Vitsan pää pujotetaan punoksen alle.

Päätyyn jätetään pieni lenkki, josta vastan voi ripustaa saunomisen jälkeen kuivumaan.

– Hyvä vasta kestää helposti 2–3 saunomiskertaa, kun sen hauduttaa aina lämpimässä vedessä.

Sulamaan hyvissä ajoin

Majavan mukaan paras vastantekoaika on juhannukselta Jaakonpäivään. Vastoja voi tuona aikana tehdä myös talven varalle.

– Silloin vastan voi laittaa muovisukkaan, puristella ilmat pois ja pakastaa.

Jos vastan haluaa ottaa pakastimesta joulusaunaan, tulisi se ottaa huoneenlämpöön sulamaan hyvissä ajoin.

Juhannusvastankin voi Majavan mukaan tehdä jo päiviä ennen valmiiksi ja laittaa vaikka saunan eteiseen roikkumaan ja odottamaan juhlasaunaa.

– Ihan milloin muut työt vain antavat myöten.

Vasta vai vihta?

Länsisuomalaiset perinteisesti vihtovat, itäsuomalaiset vastovat, mutta aivan niin suoraksi mutkaa ei voi vetää.

Vasta on käytössä itämurteiden ohella myös länsimurteiden alueisiin kuuluvilla Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä peräpohjalaismurteiden itäosassa.

Joidenkin käsitysten mukaan vasta ja vihta ovat kokonaan eri tuotteita: vasta on pienempi ja pyöreämpi, vihta isompi ja viuhkamaisempi.

Lähde: Kotimaisten kielten keskus, Suomen saunaseura.