1. Rahat oikeaan osoitteeseen
Oulu käyttää kulttuurille suunnattuja valtionapuja aivan muihin tarpeisiin. Miksi? Esimerkiksi teatterille, orkesterille ja taidemuseolle kuuluvia rahoja valutetaan toisiin taskuihin. Olisiko aihetta suunnata rahat sinne, minne ne on tarkoitettu? Lisäksi teatteri maksaa yli 2,2 miljoonan euron vuosivuokraa kaupungille. Miksi vuokra on isompi kuin muualla maassa?
2. Yhteistyö on pelkkää sanahelinää
Oulun seudun festivaalien yhteistyöstä on puhuttu pitkään, mutta tähän mennessä tulokset ovat olleet vaatimattomia ja tapahtumat paikoin päällekkäin. Kaikki järjestäjät sanovat periaatteessa kannattavan yhteistyötä, mutta sillä ehdolla, että mikään ei muutu ainakaan heidän festivaalissa. Kannattaako vielä yrittää yhteispeliä, jopa Oulun juhlaviikkoihin -- vai lyödäänkö kintaat naulaan ja jatketaan kukin tahoillaan, vaatimattomilla linjoilla?
3. Musiikkikeskukseen näyttelytiloja
Nyt kun Oulun musiikkikeskuksen yhteyteen vihdoin viimein suunnitellaan tiloja Oulun konservatorion pop- ja jazzmusiikin koulutukselle, kannattaisiko samalla lisätä Madetojan salin viereen myös kokous- ja näyttelytiloja sekä kunnollinen ravintola?
4. Mitä taidetunteja ja mistä
Opetusministeriössä kaavaillaan taide- ja taitoaineiden lisäämistä opetussuunnitelmiin. Asia on tärkeä aikana, jolloin kaivataan yhteisöllisyyttä. Tarkoittaako taide- ja taitoaineiden lisäys ehdokkaiden korvissa urheilua, kuvataidetta vai musiikkia? Mikä olisi sopiva painotus, ja mistä aineista tunnit otetaan pois?
5. Festivaalit junnaavat paikoillaan
Oulun seudulla on lukuisia kulttuuritapahtumia, jotka ovat vaarassa näivettyä rahan ja näköalojen puutteeseen, esimerkiksi ilmakitaran MM-kisa. Miksi päättäjät eivät ymmärrä tällaisten tapahtumien arvoa? Miten niiden kehittämistä pitäisi tukea?
6. Mikä on vapaan kentän arvo?
Vapaan kentän kulttuuriväki on raikastanut Oulun ilmettä viime vuosina. Mutta kaupungista puuttuu tarvittava tila, kulttuuritalo. Mistä sellainen löytyisi ja kuinka nopeasti? Olisiko syytä tehdä Oulu15-hankkeesta näkyvä vapaan kentän etujen ajaja?
7. Qstock tallautuu takamaille
Qstockia ei järjestetä ensi kesänä perinteisellä Kuusisaaren rockfestivaalialueella. Käykö Raatin kunnostuksen ja Kuusisaaren viheristutusten jälkeen niin, ettei soitto soi enää koskaan yhdellä Suomen parhaimmista festarinäyttämöistä?
Uuden paikan haku pelkästään ensi kesäksi on sujunut nihkeästi. Olisiko sittenkin syytä istuttaa ne harvinaisimmat kukat jonnekin muualle ja antaa kymmenien tuhansien nuorten nauttia jatkossakin festaritunnelmista oululaisittain parhaalla mahdollisella paikalla?
8. Viekö raha Pikisaaren taiteilijoilta?
Pikisaareen asettautuneet taiteilijayhteisö tuottaa monille ikimuistoisia elämyksiä, mutta moni virkamies ja grynderi näkisi keskeisellä kaupunkipaikalla mieluummin hyvätuottoisia luksusasuntoja kuin taiteilijoille kohtuuhintaan tarjottuja ateljeeasuntoja. Voittavatko kulttuuri ja kulttuurityöläiset rahan mahdin?
9. Naapurikunta jakamaan menoja
Kulttuurin kuluttaja ei katso kuntarajoja, kun hän lähtee hakemaan elämyksiä. Oululainen veronmaksaja toivoisi, että naapurikunnatkin jakaisivat näiden kalliiden kulttuurilaitosten kustannuksia. Pitäisikö esimerkiksi Oulun teatterin ja Oulu Sinfonian lipunhintoihin tuoda kotikunta-alennus?
10. Pitäisikö Valistustalo kuopata?
Vuonna 1918 perustettu Oulun Valistustalo Oy jakaa vuosittain apurahoja oululaiselle esittävälle taiteelle, viime vuonna 128 300 euroa. Tilikauden tulos viime vuonna oli osakejärjestelyjen vuoksi huikeat 3,7 miljoonaa euroa. Oulun kaupunki omistaa Valistustalon koko osakepotista noin 65 prosenttia. Valistustalo on kuitenkin joutunut yhtiömuotonsa takia verottajan hampaisiin, koska osakeyhtiötä pidetään erittäin harvoin verotuksessa yleishyödyllisenä. Pitäisikö 90-vuotias yhtiö yrittää purkaa ja perustaa sen tilalle jotain verotuksellisesti ajanmukaisempaa, vaikka kulttuurisäätiö?
Sampsa Aro, Oulu, ehdokasnumero 237
1. Rahat olisi suunnattava sinne minne ne ovat alunperin tarkoitettu. Olisiko vuokra isompi kuin muualla maassa tontin mahtavan sijainnin takia meren rannalla. Valtuutettuna pyrkisin mahdollisuuksieni mukaan laskemaan 2,2 miljoonan euron vuosivuokraa.
2. Nykyajan yleisö on niin vaativaa etteivät he lähde liikkeelle, ellei tapahtumiin tule tarpeeksi suuria tähtiä. Vain yhteistyöllä tämä on mahdollista...Tällöin vältettäisiin myös päällekäisyydet ettei useampaa festaria ole samaan aikaan...
3. Kannatan ajatusta. Nykyään kultturirientoihin tullaan viihtymään ja siksi ravintolakin olisi hyvä olla. Tällöin olisi helpompi myös järjestää isompia kokouksia yms. kun mm. keittötilat olisi valmiina.
4. Kannatan valinnaisuutta. Mielestäni oppilailla tulisi olla isompi valta valita eri aineiden välillä kiinnostuksen mukaan. Toisille taitoaineet olisivat esim. liikuntaa ja toisille käsityötä tai vaikkapa konekirjoitusta.
5. Kunta voisi ainakin auttaa tapahtumien markkinoinnissa ja tietenkin käyttää suhteitaan esiintyjien hankkimisessa.
6. Ouluun saataisiin nopeasti upea kulttuuritalo esim. Toppilan vanhasta Alvar Aallon suunnittelmasta siilosta. Tällöin saataisiin Meritoppilaankin jotain positiivista ja lisää harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi nykyisin rähjäinen siilo vain yllyttää ilkivaltaan ja töhrintään. Toppilaan olisi hyvät bussiyhteydetkin kaupungista. Mikäs olisi sen komeampaa kuin Alvar Aallon suunnittelema kulttuuritalo.
7. Qstock on voisi sopiakin jonnekin vähän erikoisempaan paikkaan. Sehän vain nostaisi tapahtuman imagoa ja arvoa yleisön silmissä kun paikka olisi jotenkin eksoottinen. Esimerkkinä riittävän suuresta eksoottisesta paikasta voisi olla vaikkapa Paskakaupunni- tyyliin Ruskotunturin amfiteatterimainen rinne. Esiintymislava voisi olla siellä tunturin juurella, jolloin tunturillta näkisi myös hyvin. Samalla helpottuisi festivaalin jälkeinen siivous kun jätteitä ei tarvitsisi kärrätä kauaksi Jätekeskuksen ammattitaitoinen henkilökunta voisi olla opastamassa festariväkeä kierrätyksen saloihin. Paikka olisi myös siinä mielessä hyvä, että siinä ei ihan lähellä ole asutusta, jota äänekäs musiikki häiritsisi.
8. Mielestäni taiteilijoiden paikka on Pikisaaressa taiteilijamiljöössä..eikä heitä tulisi ajaa sieltä pois korottamalla vuokria käsittämättömän korkeiksi. Luovuus ja taide kuuluvat nykyaikaiseen "suurkaupunkiin" ja auttavat myös asukkaita viihtymään kaupungissa.
9. Ehdottomasti oululaisille alennus kulttuuripalveluihin. Esim. teatteria käyttävät huomattavan paljon muualla asuvat, eivätkä he millään tavoin ole osallistuneet teatterin kustannuksiin. Pieni alennus oululaisille olisi siis paikallaan.
10. Valistustalo pitäisi purkaa ja perustaa vaikka kulttuurisäätiö.
Juha Haapala, Oulu, ehdokasnumero 246
1. Ensiksikin valtion kulttuurilaitoksille ohjaamat rahat tulisi kohdentaa täysimääräisinä niiden omaan käyttöön. Kaupungin tulisi tarkastella omistamiensa kiinteistöjen vuokraperintää. Kulttuurikäytössä olevat kiinteistöt ovat osa hyvinvointipalvelua ja siksi niiden vuokrakohtelu tulee olla tasa-arvoista.
2. Kannattaa hakea edelleen yhteistyötä. Kaikki viisaus ei asu yhdessä eikä kahdessa päässä. Osaamista löytyy laajalta alueelta ja kulttuurin eri sektoreilta. Jollakin on osaamista kansainvälisyydestä, toisella pienimuotoisien tapahtumien järjestämisestä. Taloudellisten ja toiminnallisten resurssien jakaminen keventää taakkaa ja luo laajempaa näkökulmaa kulttuuritapahtumien tuottamiseen. Antaa myös mahdollisuuksia uusien avauksien löytämiseen.
3. Mielestäni poikkitaiteellisen toiminnan mahdollisuuksia on hyvä lisätä, eli hyvinkin näyttelytilaa sopisi samoihin tiloihin. Jos ravintolapalvelut ja kokoustoiminta antavat lisäarvoa kulttuurityön edistämiseen ja kulttuurin kuluttamisen edistämiseen, kannatan noidenkin tilojen toteuttamista.
4. Kannatan taito- ja taideaineiden lisäämistä. Lisäystä sekä liikuntaan, että taide ja käsityöhön. Nykyinen koulu on liiallisen teoriapainotteinen. Yksi mahdollisuus on etsiä luovasti liikunnan ja taiteen sisällyttämistä matemaattisiin tai luonnontieteellisiin aineisiin ja kieliopintoihin, päästäisiinkö tällä siihen, että varinaista vähentämistä muista aineista ei tarvitse tehdä. Uutta opetussuunnittelua. Opetusta voidaan hankkia ja toteuttaa liikunnan ja taiteen ammattilaisilta.
5. On ensiarvoisen tärkeää huomata ns. marginaalisen kulttuurin merkitys. Yleensä se on sitä erikoisosaamista, jota ei löydy muualta maailmasta. Sillä voidaan luoda imagoa paikkakunnalle, valtakunnalle jopa. Päättäjien maailma on välillä kovin putkinäköisesti kulkevaa, ei tunneta laajakulmakäsitettä, toisin sanoen ymmärrys ja osaaminen asian osalta puuttuu. Kun se ei ole itselle merkityksellistä, ei se saavuta myöskään kannatusta. Tarvitaan taloudellista resurssia ja avointa tilaa toimia sekä mahdollisuuksia näyttää osaaminen.
6. Vapaan kentän toiminta on osoittautunut loistavaksi. Muutamat kohtaamiseni ovat olleet ilahduttavia. Tämän saran toiminta edes auttaa hyvinvoinnin lisääntymistä ennen kaikkea nuorison keskuudessa, ehkäisee syrjäytymistä, opastaa luovuuteen, kulttuurin tuntemukseen, yhteisöllisyyteen. Alkuvaiheessa tilojen tuskin tarvitsee olla ensiluokkaisia, kunhan turvallisia ja kohtuudella saavutettavissa ja mielellään ilmaisia käyttäjilleen. Tulevan Lasaretinväylän alueen sunnittelussa tulisi nimenomaan vapaan kentän tiloille löytää ratkaisu ja toteuttaa kulttuuritila ko. alueelle. Oulu 15-hanke on varmaankin hyvin kytkettävissä kokoamaan vapaan kentän tarpeet ja mahdollisuudet, Petri Sirviön laaja näkemys on voimavara.
7. Qstock on jo vakiinnuttanut paikkansa kulttuuritapahtumien joukossa ja rockfestarina. On kovin riskaapelia lähteä etsimään uutta paikkaa, jonka saavutettavuus olisi hyvä ja yltäisi nykyisen tasolle. Kävelymatkan päässä. Jos siirtoa perustellaan istutuksilla, on kai syytä miettiä uudelleen, onko suunnittelu "puutarhan hoidossa" kohdillaan. Mikäli on kyseessä tilapäinen siirto Raatin kunnostamisen vuoksi, lienee mahdollista järjestelyjä tehdä siten, että ne eivät haittaa toisiaan. Voihan sitä käväistä kyselemässä Porissa, miten hommat hoidetaan jatsikaupungissa. Siellä yhdessä konsertissa voi olla lähes 40000 osallistujaa ja viikon aikana osallistuu 150000 jatsailijaa ihan kaupungin ytimessä.
8. Näihän se aina on ollut, raha ratsastaa taiteen ja taiteilijoiden selässä. Hymistellään ja kehutaan, kunnes ollaan valmiita haukkaamaan kaikki, mitä taiteilija on tuottanut ja saavuttanut. Pikisaaressa taiteilijat ovat tuoneet esiin rakennetun alueellisen kaupunkirakentamisen historian, pitämällä asuttuna ja elävänä vanhan rakennuskannan. Tyytyneet vaatimattomiin olosuhteisiin ja ammentaneet luovuuttaan. Nyt, kun alueen maine on rahan mielestä riittävän korkea, joutavat taiteen tekijät muualle. Saadaan idyllinen asuinlähiö kaupungin eliitille koiravartioineen ja viime kädessä läpikulkukieltoineen. Tätäkö haluamme? Emme missään nimessä, nykyinen taiteilijayhteisö on säilytettävä ja luotava lisää mahdollisuuksia taiteilijoiden asua ja työskennellä Pikisaaressa.
9. Tässä asiassa on juuri yksi ydinkysymys seutupolitiikkaan. Oulu isona kuntana tuottaa sellaisia palveluita, joihin seudun kunnat eivät pysty. Seudun asukkaat kuitenkin käyttävät näitä samoja palveluita, mikä sinänsä on hyvä. Maksajana vaan on pääasiassa oululainen veronmaksaja. Jos ei pystytä rakentamaan ns. Suur-Oulua, missä kaikki maksavat palveluista saman verran, pitäisi koettaa neuvotella jokin seudullinen palvelumaksu, missä palvelua käyttävät kunnat kompensoivat tuottajalle kuluja.
10. Verojen maksaminen pitäisi olla iloinen asia...no mikä lienee summa mitä maksetaan!? Tässä tapauksessa pitäisi kuitenkin katsoa luokittelua tarkemmin, onko kyseessä yleishyödyllinen yhteisö vai mikä. Kaupungin tulisi suurimpana omistajana tehdä tarkastelu, millainen toimintamuoto, säätiö vai oy olisi kokonaisvaltaisesti hyödyllisin aikoinaan perustetun yhtiön tarkoitusperä huomioiden.
Anne Huotari, Oulu, ehdokasnumero 255
1. Kulttuuri on tärkeää ihmisen kasvulle, siksi on tärkeää pitää huolta luovasta toiminnasta ainakin näin suuren kaupungin.
Kulttuurin valtionosuudet esim. teatterille on sidottu henkilötyövuosiin ja siksi lisäys pitää ohjata suoraan teatterille. Todennäköisesti valtio tulee tarkistamaan, onko korvamerkityt rahat käytetty oikeaan tarkoitukseen. Jos ja kun Oulu ei ole niin tehnyt, rangaistus voi olla valtionapujen leikkaaminen. Ei kai näin hölmösti kannata Oulun käyttäytyä.
Teatterin vuokria tulisi verrata muihin kaupunkeihin (per asukas), eikä tulisi ainakaan enempää periä, jos Oulu haluaa kulttuurikaupungin mainetta pitää yllä ja parantaa.
2. Yhteistyö on kaiken ydin, jos sitä ei ymmärretä, turha on itkeä jälkikäteen. Tosin se on myös vaikeaa. Tarvitaan kai yksi sellainen ihminen, joka hoitaa homman, kokoaa siis ystävällisesti porukat saman pöydän ääreen ja istukoot siinä niin pitkään, että järkevä ratkaisu syntyy. Olisiko jommasta kummasta Oulun uudesta kultturipomosta siihen?
3. Oulusta puuttuu kansainvälisen tason kongeressitalo. Eikö nyt pitäisi musiikkikeskuksen lisärakentamisen suunnittelussa hyödyntää myös tämä ajatus, jolloin tilat olisivat kuitenkin näiden kaikkien tahojen käytettävissä? Siis tehtäisiin musiikkikeskusalueesta kokousten ja taiteen pyhättö, jolloin saataisiin isoja kansainvälisiä kokouksia tänne ja samalla voitaisiin itse käyttää näitä tiloja koulutuksiin, harjoituksiin ja esityksiin. Silloin ravintolakin olisi sinne tarpeen.
4. Asia on todellakin tärkeä. Mielestäni uusien tuntien pitäisi sisältää lasten ja nuorten oman kulttuurisen identin vahvistamista kokeilemisen ja itsetekemisen kautta niin teatterin, kuvataiteen kuin tanssinkin keinoin. Tunteja voisi hankkia paikallisilta taiteilijoilta, vapailta teatteriryhmiltä tai kaupunginteatterilta ja tanssiryhmiltä. Siis niiltä, jotka itsekin tekevät. Pienemmissä kunnissa se tarkoittaisi esimerkiksi alueteatterin ja vierailevien taiteilijoiden järjestämiä kursseja. Näin myös freelancerina köyhyysrajalla työskentelevät teatterintekijät, tanssijat ja taitelijat saisivat opetuksesta lisärahoitusta. Kaksi kärpästä samalla iskulla! Pois sen voisi ottaa uskontotunneista, mitä voitaisiin opettaa "kansalaistaidon" (mikä nykyään?) tunneilla.
5. Festivaalien järjestäjien pitäisi koota ympärilleen isompi porukka ideoimaan, miten tapahtumaa voisi laajentaa ja uudistaa. Esim. ilmakitarafestari on jo nyt maailmankuulu ja siitä saisi todella ison tapahtuman, jos niin haluttaisiin. Matkallani USA:n pohjoisosissa toukokuussa erään museon lipunmyyjä iloitsi suuresti huomattuaan vieraskirjasta, että olen Oulusta. Hänen suurin unelmansa oli joskus päästä käymään ilmakitarafestareilla Oulussa...!
Amerikkalainen unelma, niin. SIIS BRÄNDI ON JO OLEMASSA! Enää ei tarvita muuta kuin viisaita päitä yhteen miettimään kehittämissuunnitelma ja se päättäjille. Kyllä ymmärrystä hyvälle suunnitelmalle päättäjiltä löytyy, mutta ei pelkän mutu-ajattelun pohjalta. Pitää olla mustaa valkoisella ja perustelut, tarvittavat summat ja toteuttamisajatus! Sen jälkeen etsitään rahoittajat ja toteuttajat ja kootaan homma yhteen. Näin se menee, jos on kulttuuria ymmärtävät päättäjät! Jos ei, niin sitten onkin vaikeampaa...
6. Vapaan kentän toiminta on ollut piristävää, esimerkiksi Kadonnut kaupunki -esitykset aivan hulvattomia tällaiselle aikuisellekin. Uskon, että aluksi vapaalle kentälle riittää tilaksi ihan tavallinen vapaana oleva tila ja sellainen varmasti löytyy nopeasti, jos poliittista tahtoa löytyy. Kaupunki on pullollaan nuoria koulutettuja työttömiä, joten tilalle löytyisi varmaan ylläpito sitä kautta. Taas menee kaksi kärpästä...
Lasaretin väylän rakentamisen yhteydessä on syytä tutkia mahdollisuutta rakentaa tila myös vapaalle kentälle. Ainolan puisto on luova ympäristö. Tilan lisäksi olisi hienoa, jos voitaisiin palkata pari nuorta ammattilaista teatterin tai muun taiteen tekijää nuorten kanssa tekemään. Kajaanissa Generaattori lähti aluksi aluekeskusohjelman osana, joten sillä rahoituksella saatiin tila ja kolme ammattilaista (teatteri ja tanssi) ja viime vuosina se on niittänyt valtakunnallistakin julkisuutta nuorten vapaana teatterina. Hyvät tulokset johtivat siihen, että Kajaanin kaupunki rahoittaa osittain G-voima nimellä tunnetun vapaan ryhmän toiminnan.
Oulu 15-hanke sopii mielestäni hyvin vapaan kentän etujen ajajaksi, koska Petri Sirviö on juuri oikea tyyppi ymmärtämään nuorten tarpeita ja hänellä on visioita. 7. Qstock seuraa legendaarisen Kuusrockin jalanjäljillä Kuusisaaressa, jossa minäkin nuoruuteni ensimmäiset kesäfestarikokemukset niittasin.... Jos ensi kesä ei onnistu Kuusisaaressa Raatin remontin takia, on hoidettava niin, että sen jälkeen palataan Kuusisaareen. Se vain on hoidettava poliittisin päätöksin, sillä järjestäjät ovat yleisömäärällä jo osoittaneet festarin tarpeellisuuden. Kukat voi istuttaa Ainolan puistoon tai laittaa Pikisaaren takaosan kuntoon ja istuttaa sinne!
Ensi kesäksi on löydyttävä sijaiskoti Qstockille, sillä välivuosi heijastuu aina ikävästi yleisömäärään. Kaupunginhallituksen on annettava toimeksianto välittömästi tekniselle virastolle etsiä yhdessä Qstockin järjestäjien kanssa väliaikainen paikka. Se kyllä löytyy, kun käsky tulee tarpeeksi korkealta ja valtuuston puheenjohtajahan melkein jo lupasi sen....ei kai ollut vain vaalipuheita!
8. Pikisaari voisi olla Oulun Fiskars, jos niin halutaan. Ja minä ainakin haluan. Kaupungissa kyllä riittää gryndereille rantoja, menevätköhän Merijalin rannankaan asunnot enää kaupaksi...Pikisaarta tosiaan voisi kehittää taitelijayhteisönä paremmaksi, ei pelkästään asunto- tai työtilaksi, vaan kesämatkailupaikaksi, mihin muutkin taiteilijat voisivat tulla myymään "torille" omia teoksiaan. Ainakin itse hankkiudun matkoillani juuri sellaisiin taiteilijakortteleihin...Oulun Pikisaari olisi loistava sellaiseen, jos Oulu haluaa itseään kulttuurikaupungiksi myös matkailun osalta kutsuttavan ja miksei haluaisi...Taas tarvitaan vain selkeitä poliittisia päätöksiä. Eli rahan ja kulttuurin ei tarvitsekaan olla vastakkain, jos raha ymmärtää sen, että luova kulttuurikaupunki on myös elinkeinotoiminnan etu, se pitäisi Oulussakin jo viimein nähdä!
9. Oulun seutua pitää katsoa kokonaisuutena. Lähikuntien asukkaat tulevat kyllä mielellään oululaisten veronmaksajien voimakkaasti tukemiin teatteriin ja konsertteihin, mutta eivät halua yhdistää kuntaansa Ouluun. Samoin uimahallien, jääkiekkoharjoitusten ja kaiken muunkin kanssa. Mutta kyllä se menee joskus toisinkin päin, olen käynyt Haukiputaan Kuopalla katsomassa flamencoa ja teatteria, Iin KulttuuriKauppilassa taidenäyttelyjä. Toisaalta Oulu tarvitsee muiden kuntien asukkaita asiakkaikseen ja saahan se verotuloja työntekijöistä, joten eiköhän tueta pienten kuntien asukkaita kulttuurinautinnoilla edelleenkin samaan hintaan. Joskus todennäköisesti rajat kuitenkin poistuvat ja olemme kaikki Oulun seudun asukkaat yhtä suurta kulttuurinälkäistä perhettä...
10. Huh huh, vaikea kysymys. Oulun Valistustalo Oy:n purkaminen ja säätiön muodostaminen olisi kai järkevintä, jos se vain on mahdollista, pitkästä historiasta huolimatta. Vero tuotosta olisi kuitenkin kymmeniä tuhansia ja menisi osittain valtiolle, joten sen rahan käyttäisin mieluummin vaikka vapaiden ryhmien tukemiseen. Vaikka Oulun teatterianti onkin minusta hyvää, olisi hienoa nähdä useamminkin Riossa oululaistaustaisten Suosalon ja Nuojuan huikeita esityksiä (Kiviä taskussa oli sellainen). Voisiko myös näitä tukea?
Risto Kalliorinne, Oulu, ehdokasnumero 268
1. Kulttuurin määrärahoja on yleisesti lisätty, joten ei ole ihan oikein sanoa että valtionavut haaskataan johonkin muuhun tarpeeseen. Teatterin vuokrataso nousi, kun sinne tehtiin 20 miljoonan euron perusparannus. Lieneekö joka kunnassa näin tasokasta teatteritaloa?
2. Festivaalien olisi syytä tehdä yhteistyötä, mutta kaupungin keinot vaikuttaa siihen on aika rajalliset, kun kyse on pääsosin yksityisten yhdistysten ja yhteisöjen tekemisistä
3. Jos niille tiloille löytyy käyttöä niin asiaa on syytä viedä eteenpäin. Ensin selvitetään tarve.
4. Mielestäni erittäin tärkeää on lisätä taide- ja taitoaineiden osuutta. Nykyinen suorituskeskeinen työelämä ja opiskelu stressaa ja tietopainotteinen opiskelu ei anna valmiuksia arjessa pärjäämiseen. Esim. kotitaloutta saisi olla kaikille jo alaluokilla, kun lasten ja nuorten uusavuttomuus on huolena tässä "pakastepizza" kulttuurissa. Muuten lisäisin valinnaisuutta, että saisi enemmän opiskella musiikkia, kuvataiteita tai liikuntaa oman motivaation mukaan. Pois voisi ottaa luonnontieteistä tai sitten lisätä tuntimäärää yleisesti, koska taide- ja taitoaineiden lisäämisen ei pitäisi kuormittaa oppilasta vaan päinvastoin antaa koulupäivään sopivaa toiminnallisuutta, joka auttaa jaksamaan teoriatunneillakin...
5. Pitäisi nimenomaan tukea hyviä festivaaleja. Nykyisin kaikki tuki painottuu liikaa laitoskulttuuriin. Tähän laajempaan kulttuurikäsitykseen yritetään keskittyä Oulu15 kulttuurihankkeessa. Esim. musiikkivideofestivaalit ja QStock ovat loistavia esimerkkejä laajan yleisön tavoittavista tapahtumista, jota luovat ulospäin kuvaa nuorekkaasta ja mukavasta Oulusta.
6. Oulu15 keskittyy tähän(kts. edellinen). Vapaan kulttuurin talo tarvitaan.
7. QStockille on löydyttävä paikka. Nallikari vois olla hyvä.
8. Pikisaareen ei tarvita luksusasuntoja. Aluetta ollaankin nyt kehittämässä enemmän asukkaiden ja kaupungin yhteistyössä.
9. Kulttuuripalvelut ovat seutukunnallisia palveluja. Siksi niiden rahoituskin saisi olla seutukunnallista. Keski-Suomessa Jyväskylän naapurikunnat osallistuvat rahoitukseen ja saavat vastineeksi edulliset liput ja sinfoniaorkesterin vierailukonsertteja myös omaan kuntaan. Olisiko tässä Oulun seudulle esimerkkiä?
10. Hallintamalli ei ole keskeinen. Pääasia on, että varat käytetään kulttuurin edistämiseen.
Hannu Kangas, Oulu, ehdokasnumero 269
1. Valtionosuudet on ehdottomasti kohdistettava sinne mihin ne on tarkoitettu. Opestusministeriö seuraa tilanetta ja tulee esim . Ouluun loppukuusta tarkistamaan tilanteen. Seuraan suurella mielenkiinnolla, mitä tapahtuu.
2.Festivaali yhteityötä on kehitettävä. Festivaalit tuovat Oululle sitä kansainvälistä näkyvyyttä jota päättäjät niin kipeästi kaipaavat.
3. Musiikkikeskus tarvitsee kokous-ja näyttelytiloja sekä kunnollisen ravintolan.
4.Opetussuunitemiin musiikkia, kuvataidetta, teatteritaidetta. Terve sielu terveessä ruumiissa.
5.Viittan kohtaan 2.
6.Tärkeä kysymys. Vapaa kenttä on ehdottomasti kehittämisen arvoinen juttu. Esimerkiksi Lasaretinraitti vapaan kentän ja nuorten käyttöön hyvällä vapaan kentän ja nuorten itse tekemillään suunitelmilla. Vain he tietävät mitä tarvitsevat. Oulu15-hanke voisi olla etujen ajajana ankarassa yhteistyössä tekijöiden kanssa.
7.Qstock kuuluu Kuusisaareen.
8. Pikisaari on pidettävä taiteilija miliöönä.
9. Yhteistyö on aina tervetullutta. Palvelumaksut muutenkin kaupunkilaisilta ja naapurikuntalaisilta niin alas kuin mahdollista.
10. Eihän valistustaloa saa kuopata. Sehän olennainen osa OULUN TAIDE-JA kULTTUURI ELÄMÄÄ!
Pasi Kemppainen, Oulu, ehdokasnumero 273
1. Valtionavut on luonnollisesti suunnattava sinne, minne ne on tarkoitettu. Kulttuurin valtionapuja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen. Kaupunginteatterin vuokraa on tarkasteltava siitä näkökulmasta, että teatterilla on kokonaisuutena riittävät resurssit.
2. Kulttuurinkin kentällä yhteistyö on poikaa. On muistettava, että tässä ei aina ole kyse nollasummapelistä, vaan yhteistyöstä voivat hyötyä kaikki osapuolet.
3. Kokous- ja näyttelytilojen lisääminen Madetojan salin yhteyteen kannattaa selvittää.
4. Taito- ja taitoaineita voidaan lisätä. Liikunnankaan lisääminen ei ole pahitteeksi. Uskonnon opetuksen koulussa voi lopettaa.
5. Kulttuuritapahtumien tukemisessa päättäjien paras rooli on tarjota resursseja.
6. Kulttuuritaloksi sopivia tiloja on useita. Oulussa päättäjät puhuvat paljon siitä, ettei pidä satsata seiniin vaan toimintaan, mutta vapaan kentän kulttuurissa ongelmana on juuri sopivien toimintatilojen puute.
7. Qstock takaisin Kuusisaareen!
8. Pikisaaren säilymistä ja kehittymistä taiteilijayhteisönä on tuettava ja kannustettava.
9. Olisi toki oikeudenmukaista, että ympäristökunnat osallistuisivat kustanuksiin, mutta Oululla on toki varaa yksinkin näihin taidelaitoksiin. Ei ole kovin toteutuskelpoinen ajatus. Tämän asian saattaa aika hoitaa, tosin vasta kaukana tulevaisuudessa, mikäli kuntaliitokset etenevät Oulu seudulla.
10. Asia kannattaa tutkia, sillä mahdollisesti näin saataisiin lisää euroja kulttuurin tukemiseen.
Arto Kouri, Kiiminki, ehdokasnumero 70
1. Kyllä kulttuurirahat kuuluvat lyhentämättöminä kulttuuriin. Edelleenkin on kysymys ns aineettomasta hyödykkeestä, mitä ei voi rinnastaa aineellisiin. Kulttuuri rikastuttaa ja luo vireyttä, mikä lisää myös taloudellista aktiviteettiä.
2. Ihmetyttää, jos ei saada toimivaa kulttuurikalenteria. Päällekkäisyttä ei ole syytä kokonaan karsiakaan. Toisilleen läheisissäkin kulttuuritapahtumissa liikkuu erilaista yleisöä. Yhdenaikaisuus saattaa parantaa huomaamista ja näin terve kilpailu koituu useimpien järjestäjien eduksi.
3. Musiikkikeskusta voisi kehittää kulttuurikeskukseksi.
4. Koululaitoksen monipuolistaminen on tärkeää. Ihmisen kasvaminen kaipaa muutakin kuin "päähän pänttäämistä". Liikuntakin on kulttuuria. Voisipa ajatella eri oppiaineiden, lähinnä ns. lukuaineiden ja ns. taitoaineiden yhteistyötä. Käytännön kieliharjoituksia voisi harjoittaa yhteistyössä. Tunnetusti matematiikalla ja musiikilla on korrelaationsa.
5.Kulttuuritapahtumissa kuntien osuus alkaa tilojen järjestämisestä. Markkinoinnissa kunnat voisivat toimia enemmän yhdessä. Mutta Oulun omahyväisyydestä pitäisi päästä. Oulunsalo-soi on avannut uusia uria. Kulttuuri-Kauppila Iissä tunnettaneen paremmin Tokiossa ja Australiassa kuin Oulussa saati Helsingissä, vaikka tämä tulee nousemaan liittäen Limingan Lampineen ja Kiimingin akateemikko, kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen nimikkotaidemuseon.
6. Oulun keskustan alueella on neljä kulttuurikeskusta, Madetoja-Pohjankartano, Teatteri-kirjasto toreineen, Pikisaari siihen läheisesti ja Taidemuseo-P-Pohjanmaan museo-Tietomaa, jota väylää voitaisiin kehittää ja miettiä, kannattaisiko Kaukovainiota topata hyödyntäen ent. P-Pamk:n tiloja (itse asiassa laajan ideakilpailun paikka Franzén-agoroineen).
7. Qstock kehittyköön siellä, missä se on kasvanutkin.
8. Viittaan kohtaan 6: Pikisaari kuuluu pitkään kulttuurikanavaan Oulujoen suiston rantamilla.
9. Jonkin verran näin. Mutta suhteessa on laskettava, että 10 osanottajaa Kiimingissä vastaa sataa Oulussa. Niinpä 2 oululaista kohden meillä saa 20 kiiminkiläistä nauttia Oulun teatteria ja sinfoniaa. Samalla matkalla Ouluun jätetään useampi kymppi - pitkältä matkalta yövytäänkin.
10. Näitä verottajan ahneuksia selvitellään valtakunnallisesti. Vaikka taustalla olisi säätiö, joudutaan liiketoiminta organisoimaan yritystoiminnan mukaisesti. Jos tarkoituksena on kuitenkin jakaa "voitto" yleishyödyllisesti, se pitäisi pystyä suojaamaan verottajalta. Vai ruvetaanko kikkailemaan ja pilkotaan. Onhan valtakunnassa hyvin suuriakin säätiöitä, jotka osakkeenomistajina käyttävät huomattavaa äänivaltaa yhtiöissä. Miten A.Kordelinin säätiö tai Finlandssvenska kulturfondet joutuu verolle pantavaksi?
Mervi Siljander, Oulu, ehdokasnumero 313
1. Mihin taskuihin niitä teatterille, orkesterille ja taidemuseolle tarkoitettuja rahoja valutetaan? Kaupungin taskuthan ovat tunnetusti pohjattomia kaivoja. Ainakin suurempi osa, mitä nyt käytetään, olisi syytä suunnata em. kultturisuuntauksille. Korkea vuokra johtunee mittavasta remontista, joka on tehty kaupunginteatterilla.
2. Kannatan yhteispeliä
3. Useampi kärpänen samalla iskulla. Ideana hyvä.. Jaa-a, mitähän se maksaa...?
4. Taide- ja taitoaineet mielestäni voivat olla mm. videoiden/multimedian tekemistä, graffitikursseja, näyttelyiden kokoamista, koulun bändin harjoittelua, tanssia... Sitä en osaa sanoa, mikä on sopiva painotus ja mistä aineista tunnit otetaan pois.
5. Kaupunki ei valitettavasti ymmärrä käyttää hyviä kulttuuritapahtumia kaupungin imagon luojina. Nostitte esille ilmakitaran MM-kisan. Näkisin, että jos siihen satsataan kaupungin puolelta, saadaan molemmin puolista hyötyä tulevaisuudessa. Mielestäni kaupungin tulisi tukea tapahtumaa lähinnä markkinoinnissa. Tapahtuma itsenään on jo hyvä.
6. Kaupungin varikko Tuirassa Toppilaan mennessä olisi loistava, jos ei lähempää keskustaa löydy tiloja. Vapaan kentän etujen ajajaksi sopii Oulu15-hanke.
7. Kuusisaaressa rantalavalla äänentoisto on erittäin haasteellista, näin nätisti sanottuna. Eli ääni menee "puuroksi". Poikkeus oli viime kesänä: ison lavan katsomossa, eli siellä hiekkakentällä kuuli jopa biisien sanatkin.
Luotan siihen, että virkamiehet ja Qstockin järjestäjät pääsevät yhteisymmärrykseen ja että pääsemme nauttimaan hyvästä musiikista ensi kesänä vielä paremmalla paikalla, mitä tähän mennessä. Jos näin ei käy, silloin pitää pistää nopeasti harkintaan, että voiko vanhassa paikassa jatkaa.
8.Pikisaari on säilytettävä suurimmalta osin taiteilijoilla.
9. Ehdotan, että Oulu-kortilla saisi alennukset kulttuuririennon lippuihin. Ja Oululippua myytäisiin vain Oululaisille.
10. En osaa vastata viimeiseen kysymykseen.
Erkki Urpilainen, Oulu, ehdokasnumero 326
1. Kulttuuriin suunnattu valtionapu tulee käyttää sataprosenttisesti kulttuuriin. Tätä rahasummaa ei myöskään saa kiertoteitse tulouttaa kaupungin kassaan esimerkiksi ylisuurilla tilavuokrilla. Tähän asiaan on tietääkseni valtiovalta jo kiinnittänyt huomiota ja se tulee antamaan asiasta ukaasit kunnille.
2. Yhteistyötä eri kulttuuritapahtumien välillä jo on, vaikka sitä ei julkisuudessa olekaan huomioitu. Silti koordinaatiota tulee lisätä esimerkiksi antamalla koordinaatioavustusta tilaisuuksien järjestäjille. Sen sijaan ei ole kovin hyvä ajatus se, että kaupungin kulttuuritoimi alkaisi koordinoida näitä tapahtumia, sillä se johtaisi helposti byrokratisoitumiseen ja ulkopuoliseen holhoamiseen, mikä puolestaan näivettäisi tapahtumia.
3. Ajatus näyttelytilojen rakentamisesta Madetojan salin viereen on hyvä. Kaupungissa on aivan riittämättömästi näyttelytiloja. Nämä uudet tilat tulisi olla myös riittävän halpoja, jotta nuoret aloittelevat taiteilijat saisivat töitään esille.
4. Taideaineiden osuutta koulujen opetussuunnitelmaan voitaisiin aivan hyvin lisätä. Tämä ei kuitenkaan ole sellainen asia, johon kunnalliset päätöksentekijät voivat vaikuttaa. Opetussuunnitelmista päättäminen on valtakunnallinen asia. Itse asiassa opetusministeriössä on juuri aloitettu peruskoulun opetussuunnitelman uudistaminen, ja sen eräs keskeinen tavoite on taide- ja taitoaineiden opetuksen lisääminen.
5. Kysymyksessä viitataan siihen, että ilmakitaransoiton MM-kisat tai yleisemminkin musiikkivideofestivaali olisi näivettyvä tapahtuma, mikä on vastoin kaikkea tietoani. Mutta joka tapauksessa useat kulttuuritapahtumat Oulussa kärsivät heikosta taloudellisesta tilanteesta. Kaupungin tulisi tukea tällaisia tapahtumia käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Kuitenkin pitäisi käyttää harkintaa.
Festivaalilla tai muulla tapahtumalla tulisi olla kysyntää ja kaupungin tuen tulisi olla eräänlainen starttiraha tai taloudellinen kannustin. Mitään tapahtumaa ei tulisi synnyttää pelkästään kaupungin tuen varaan. Monessa tapauksessa kaupungin tuen ei tarvitse olla rahallista, vaan se voisi esimerkiksi olla sopivan paikan tarjoaminen tapahtuman järjestämiseksi.
6. Ajatus Oulu15-hankkeesta vapaan kentän etujen ajajana on houkutteleva, mutta valitettavasti Oulun kunnallisilla päättäjillä ei ole mitään sananvaltaa asiassa. Oulu15-hankkeen varojen kohdentamisesta päättävät rahoittajat eli EU ja Opetusministeriö.
7. Qstockin paras paikka on Kuusisaari. Alueen luovuttaminen kahdeksi päiväksi vuodessa Oulun merkittävimmän kulttuuritapahtuman pitopaikaksi on vähintä, mitä kaupunki voi asian eteen tehdä. Muutoinhan festivaalista ei kaupungille tule mitään kuluja, vaan sen sijaan festivaalivieraat tuovat rahaa kaupunkiin ja tapahtuma nostaa Oulun imagoa nuorisokulttuurikaupunkina.
8. Pikisaarta tulisi kehittää entistä enemmän taiteilijoiden tuotosten esittämispaikaksi. Nyt se on melko hiljainen taiteilijoiden yhteisö, jossa taide ei kovin paljon näy ulospäin. Missään nimessä aluetta ei kuitenkaan saa antaa vapaaseen asuntotuotantoon, vaan se on säilytettävä yleisilmeeltään nykyisenkaltaisena.
9. Ei ole mitään syytä tuoda kotipaikka-alennusta Oulun kaupungin kulttuurilaitosten palveluihin. Kaikilla tulee olla tasa-arvoinen pääsy kulttuurin pariin kotipaikasta riippumatta.
10. Valistustalo oy:n hallinnointi tulee olla sellaista, että siitä on mahdollisimman suuri hyöty kaupunkilaisille. Siksi on turhaa maksaa siitä liikaa veroja, jos vähemmälläkin päästään. Oulu on täynnä erilaisia kulttuuriorganisaatioita ja kulttuuria tuottavia ryhmiä, joiden jatkuvana ongelmana on sopivien tilojen puute. Valistustalo oy perustettiin aikoinaan toteuttamaan kulttuuritalohanke Ouluun. Nyt 90 vuoden jälkeen olisi jo korkea aika toteuttaa asia.
Jarkko Väisänen, Oulu, ehdokasnumero 331
1. Kyllä rahat niile varatulle momenteille, kai kaupunki nyysii takas kaupunginteatterin remonttirahat nyt vuokrana
2. Yhteityössä on voimaa ja järkeä.
3. Ei . sillä tontti on todella ahdas, ja nyt suunnitteilla oleva laajennus nappaa puistikosta pienehkön siivun.Parkkipakat loppuu.
4. mielstäni kuva ja musiikkitaidetta, tunteja vähennetään . En osaa sanoa mistä voisi vähentää tunteja.
5. koska se ei ole ns korkeakulttuuria, kyllähän hyvät festarit vetää porukkaa ouluun . Oulun energia voisi myydä KULTTUURI sähköä, (vrt norppasähkö jne) eli osa sähkön hinnasta menisi kulttuurin tukemiseen.! asiakas siis valitsee mitä sähköä hän ostaa!
6. Sopiv atila olisi esim sähkölaitoksen vanha alue siinä hupisaarten kupeessa, tai vaasan mylly puna tiilinen talo toppilan satamassa. (en tiedä mikä on oulu 15 hanke.)
7. Kyllä Kuuska ja Raatti ovat olleet jo vuosikymmeniä festareiitten pitopaikkoja! Kerran kaks kesässä ei haitanne melulla alueen talouksia Toivoniemessa. Jos siitä haluttais korvausta voisi ko asukasyhdistys tulla myymään esim makkaroita ko alueelle, rahan tulo olis taattu .
8. Pikisaari on hyvä ja idyllinen paikka jota EI saa antaa rakennusliikeiden temmellyskentäksi. Siellähän on jo taidekeskittymä muutekin , eli oppilaitos, Teatteri kiven heiton päässä jne.Kansanliike pystyyn pikisaari taiteelle.
9. Ei sen kerran kun käy niin hinta on ok ja S_kortilla saa muutaman euron alea. (kenties MAINOS esityksen alussa toisi lisää rahhaa kaupugin kulttuuri kassaan, ihiminen ei elä pelkästä leivästä.)
10. En tiedä.