Kaleva (29.3.) avasi Metsähallituksen toimia luonnonsuojelussa ja tuulivoimarakentamisessa. Valtion liikelaitos, jossa vaikuttamista ja jopa sensuuria kohdistuu julkisia hallintotehtäviä hoitaviin asiantuntijoihin, herättää hämmennystä ja heikentää yhteiskunnallista uskottavuutta.
Kokeneiden luonnonsuojelun asiantuntijoiden laaja tietopohja tarvitaan maankäyttöhankkeissa täysimääräisenä kuntien, maakuntaliittojen, lupaviranomaisten, päättäjien ja kansalaisten käyttöön. Metsähallituksen johdon (Kaleva 31.3./Lukijalta) kommentti voimisti kuvaa siitä, että talousintressi käy ylitse muiden ja julki tuotavat asiantuntijoiden näkemykset valikoidaan talon sisällä sen mukaisesti. Luontopalvelujen alisteinen asema Metsähallituksessa tulee korjata. Suomen suurimmalla maanomistajalla ja tuulivoimatoimijalla on vastuu ottaa luontoarvot ja asiantuntijatieto huomioon.
Tuulivoimarakentamisen luontovaikutukset ovat kumuloituvia ja eri hankkeet toisiaan poissulkevia. Näin on juuri maakotkan reviireillä. Huonosti sijoitetut voimalat pirstovat herkkien lajien elinympäristöjä ja voivat estää huomattavan määrän paremmin sijoitettavissa olevaa, vähemmän luontohaittoja aiheuttavaa tuulivoimarakentamista. Maakotka on sateenvarjolaji – kun huolehditaan sen hyvinvoinnista, turvataan myös monen muun erämaisen lajin, kuten metsäpeuran elinoloja.
Maakuntakaava on ainoa kaavataso, jolla laajojen alueiden tuulivoimarakentamista voidaan pyrkiä vastuullisesti hallitsemaan. Tutkijoiden laatimien suunnittelutyökalujen avulla maakuntakaavassa voidaan melko suurella todennäköisyydellä arvioida, mitkä hankkeet eivät ole toteutuskelpoisia.
Luonnokseksi jääneessä, ympäristöministeriön tilaamassa ja hyllyttämässä raportissa osoitettiin, että hyvä suunnittelu ja kotkan elinympäristöjen huomiointi maakuntakaavassa mahdollistaa puutteelliseen suunnitteluun nähden moninkertaisen määrän tuulivoimaloita, ilman että haittavaikutukset nousevat merkittäviksi. Tämä jos mikä olisi ”mahdollistavaa” kaavoitusta.
Metsähallituksen oma maakotkaohje puolestaan on ennen kaikkea maakotkareviireille sijoittuvien tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointiin tarkoitettu opas, jonka päivitys tarvitaan pikaisesti riippumatta alueidenkäyttölaista. Metsähallituksen kuuluu lopettaa vastuulajiaan koskevan ohjeen päivitystyön jarruttaminen ja varmistaa resurssit työn loppuun saattamiseen.
Tuulivoiman vaikutuksia linnustoon ovat törmäysriskin ohella yhtenäisten luontoalueiden pirstoutuminen, reviirien laadun heikkeneminen ja poikastuoton aleneminen. Mikäli nämä kaikki voitaisiin mallintaa, suojavyöhykkeet voimaloiden ympärillä ehkäpä laajenisivat. Koska törmäysriskitarkastelut todennäköisesti korreloivat muiden haittavaikutusten kanssa, ne tulee arvioida riittävällä varovaisuusperiaatteella ja toivoa, että se riittää uhanalaisen maakotkan reviirien elinvoimaisuuden turvaamiseksi.
Hanna Halmeenpää
puheenjohtaja
Tapani Veistola
toiminnanjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliitto