Kalevan laaja juttu (29.3.) käsitteli Metsähallituksen roolia tuulivoiman edistäjänä ja uhanalaisten lajien suojelijana. Metsähallituksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu niin tuulivoiman hankekehitys valtion alueilla kuin luonnonsuojelualueiden hoito ja uhanalaisten lajien suojelu, ja näihin voi liittyä hyvinkin erilaisia näkökulmia. Juttu antoi kuitenkin virheellisen kuvan siitä, miten näitä joskus ristikkäisiäkin tavoitteita Metsähallituksessa käsitellään.
Alueiden käyttöä koskevien erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen kuuluu Metsähallituksen ydintehtäviin. Metsähallituksen kanta esimerkiksi lainsäädäntöä koskeviin lausuntopyyntöihin valmistellaan yhteisessä prosessissa, jossa keräämme näkemykset eri yksiköiltä ja sovitamme niitä yhteen yhdeksi lausunnoksi. Jos käsiteltävään aiheeseen liittyy erilaisia näkökulmia esimerkiksi taloudellisten ja ekologisten vaikutusten osalta, tuomme ne lausunnossa esiin. Lausuntoja ei siis valmistella yksipuolisesti yhden yksikön toimesta, vaan pyrimme hyödyntämään laajasti kaiken osaamisen, mitä Metsähallituksesta löytyy.
Metsähallitus hallinnoi lähes kolmannesta Suomen pinta-alasta. Pidämme erittäin tärkeänä, että eri maankäyttömuotojen ympäristö- ja luontovaikutuksia tutkitaan perusteellisesti ja että päätökset perustuvat luotettavaan ja validoituun tietoon. Myös tuulivoiman sijoittelussa tulee huomioida hankkeen vaikutukset niin lintuihin kuin muihin ympäristö- ja luontoarvoihin, virkistykseen ja muuhun maankäyttöön.
Luonnonsuojelulain noudattamista hankkeiden ja toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa valvoo Lupa- ja valvontavirasto. Valtion liikelaitoksena kannamme vastuumme siitä, että alueidenkäytön ratkaisut jättävät tilaa sekä luonnon monimuotoisuudelle että taloudellisen elinvoiman ylläpitämiselle ja kehittämiselle.
Toisin kuin jutussa väitettiin, Metsähallitus ei ole hyllyttänyt maakotkiin liittyvää tutkimusta tai selvitystä. Jutussa viitattiin ympäristöministeriön tilaamaan maakotkaselvitykseen, jonka pohjana toimii nykyisinkin käytössä oleva Metsähallituksen oma maakotkaohje. Ohjeessa on tunnistettu kriittisiä päivitystarpeita, ja päivitystyö on käynnissä parhaillaan. Koko ohjeen päivittäminen ei ole tarkoituksenmukaista ennen kuin nyt työn alla oleva alueidenkäyttölaki on valmis.
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusiutuvan energian ja tuulivoiman lisäämistä. Metsähallitus on kotkaselvitystä koskevassa lausunnossaan tuonut esiin, että maakuntakaavoituksessa alueita ei ole tarkoituksenmukaista sulkea tuulivoiman ulkopuolelle pelkästään törmäysmallinnusten perusteella. Kaavoituksen tulisi olla mahdollistavaa, ja tuulivoimaloiden ympäristö- ja luontovaikutukset arvioidaan tarkemmin osana hankekehitystä. Näihin arviointeihin sisältyvät myös yksityiskohtaiset maastoinventoinnit ja muut tarvittavat selvitykset. Todistettavasti Suomessa on yksi tapaus, jossa maakotka on kuollut törmättyään tuulivoimalaitokseen.
Myöskään merituulivoiman osalta emme ole sivuuttaneet luonnonsuojelun näkökulmaa, vaan olemme todenneet, että lähempänä rannikkoa sijaitsevilla aluevesillä tietoa linnustosta sekä muista ympäristö- ja luontovaikutuksista on huomattavasti enemmän kuin kauempana avomerellä, ja rakentaminen on kannattavampaa ja mahdollista toteuttaa nopeammassa aikataulussa. Siksi merituulivoimaa ei pidä ohjata pois aluevesiltä, vaan pyrkiä yhdessä löytämään ratkaisuja, miten sitä voisi toteuttaa vähiten haittaa aiheuttavalla tavalla.
Metsähallituksen tehtävänä on käyttää, hoitaa ja suojella valtion maa- ja vesialueita ja tuottaa yhteiskunnalle mahdollisimman suurta kokonaishyötyä taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys huomioiden. Tämä ei ole helppo tehtävä, ja siihen sisältyy myös ristikkäisiä paineita ja odotuksia. Pyrimme jatkuvasti kehittämään Metsähallituksen sisäistä yhteistyötä ja käytäntöjä, jotta onnistuisimme yhteensovittamaan näitä odotuksia mahdollisimman hyvin.
Juha S. Niemelä
pääjohtaja, Metsähallitus
Henrik Jansson
luontopalvelujohtaja, Metsähallitus
Otto Swanljung
kiinteistökehityksen johtaja, Metsähallitus