Oulu heikentää lasten subjektiivista oikeutta päivähoitoon ja samalla markkinoi itseään lapsiystävällisenä kuntana. Esimerkiksi Helsingissä, Tampereella ja Raahessa päädyttiin lapsiystävälliseen ratkaisuun. Mikä sai Oulun päättäjien enemmistön näin tylyyn ratkaisuun, unohtuiko Maijan ja Matin hyvinvointi?
Elokuun alussa 2016 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki rajaa oikeuden 20 tuntiin viikossa vanhemman ollessa työtön, sekä silloin, kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta esimerkiksi äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla.
Kalevassa 19. tammikuuta oululaisnainen ihmettelee sitä, ettei hän saa osa-aikaisessa päivähoidossa olevaa lastaan laajennettuun varhaiskasvatukseen, vaikka asiantuntijat suosittelevat sitä. Tässäpä villakoiran ydin onkin. Usein näissä perheissä, joilla on oikeus vain osa-aikaiseen päivähoitoon, perhetilanne on vaikea ja lapsi tarvitsisi kokopäivähoitoa. Tämä voi olla syrjäytymisen alku, kun lapsi saa vähemmän varhaiskasvatusta ja näin ollen saa heikommat eväät koulua varten.
Miten muutokset vaikuttavat päiväkodissa? Uusi laki kasvattaa ryhmäkokoa. Ennen yksi aikuinen kasvatti seitsemää yli kolmivuotiasta lasta. Nykyään lapsia on samassa ryhmässä kahdeksan. Isossa lapsiryhmässä levottomuus kasvaa ja joudutaan käyttämään enemmän aikaa ryhmän hallitsemiseen. Lasten kasvatus kärsii. Riitatilanteita syntyy useammin ja kiusaamista on enemmän.
Kaupungin säästämispolitiikalla ei saada laadukasta varhaiskasvatusta. Säästöt ovat johtaneet henkilökunnan väsymiseen. Päiväkodin budjetti määrää toiminnan tason. Henkilökunta kertoo ettei sijaisia tahdo saada etenkään loppuvuodesta. Tästä johtuen ei esimerkiksi aina ole päästy lasten kanssa ulkoilemaan.
No, mitä tästä sitten tuumataan? Päivähoidon leikkaukset tulee perua.
Veikko Tuhkanen
kuntavaaliehdokas (vas.)
Oulu