Viime syksynä Oulun kaupunki lähti mukaan hallituksen esittämiin leikkaustoimenpiteisiin liittyen subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja ryhmäkokoihin.
Leikkauksien myötä päiväkotien ryhmäkoot on kasvatettu yli kolmivuotiaiden osalta 21 lapsesta 24 lapseen ja päivähoito-oikeutta on rajattu 20 tuntiin viikossa niiden perheiden lapsilta, joissa vanhempi on esimerkiksi työttömänä tai äitiyslomalla.
Kuntien lähteminen mukaan leikkaustoimenpiteisiin oli vapaaehtoista, sillä kukin kunta sai itse päättää toteuttavatko he leikkauksia vai eivät. Ulkopuolelle jäivät esimerkiksi Helsinki, Tampere ja Espoo.
Varhaiskasvatus on todettu tuloksellisimmaksi lapsiperheen tukitoimeksi peruskoulun ohella. Siitä leikkaamalla on vaarana, että kustannukset moninkertaistuvat tulevaisuudessa korjaavina toimenpiteinä, sillä oppimisvaikeudet ja syrjäytymisen riski kasvavat.
Korkealaatuinen varhaiskasvatus edesauttaa tutkimuksien mukaan lasten koulussa pärjäämistä, tasaa sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja oppimistuloksissa ja ehkäisee syrjäytymistä.
Varhaiskasvatuksesta saadut hyödyt ovat suurimpia etenkin huono-osaisten lasten osalta. Lisäksi osa-aikaisten lasten laskeminen ”puolikkaaksi” kasvattaa ryhmiä entisestään, kuormittaa lapsia ja henkilökuntaa sekä vähentää lasten yksilöllistä huomioimista.
Leikkaustoimenpiteet eivät myöskään ole tuoneet tavoiteltuja säästöjä. Tämä ilmenee juuri ilmestyneessä Oulun yliopiston tekemässä varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksia arvioivassa selvityksessä (VakaVai-hankeen ensimmäinen vaihe), johon osallistui 212 Manner-Suomen kuntien varhaiskasvatuksen johtajaa.
Vastanneista vain 15 prosenttia totesi leikkauksien tuomien muutoksien olleen hyväksi lapsille ja yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksella eikä lasten suhdeluvun nostamisella ole merkittäviä kustannusvaikutuksia.
Salla Vähämetsä
kuntavaaliehdokas (vihr.)
Oulu