Oulun kantakaupungin vedenhankinta perustuu Oulujoesta otettavaan raakaveteen. Nykyisellään varajärjestelmä on riittämätön ja kanta-Oulun alue kuuluu alhaiseen varmuusluokkaan (luokka III) ainoana suurena vesilaitoksena Suomessa. Myös MMM on vaatinut tilanteen korjaamista nopeasti.
Oulun valtuusto hyväksyi 11.5.2015 päätöksellä Viinivaaran pohjavesivarojen käytön kantakaupungin vedenhankinnan varmistamiseksi sekä hankeperusteiden oleellisen muutoksen siten, että nykyinen Oulujoen pintaveden käyttö säilyy merkittävänä ja sen rinnalla vedenhankintaa varmistetaan pohjaveden käyttöä lisäämällä. Vedenottomäärä on pienentynyt kolmasosaan aiemmasta. Kv:n päätöksen velvoittamana uusi lupahakemus on jätetty Pohjois-Suomen aviin maaliskuussa 2017.
Vesihuoltopalvelut ovat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja Oulu on velvollinen järjestämään vedenhankinnan kahdesta eri vesilähteestä, jotta varmistetaan vesihuolto kaikissa tilanteissa. Ei saa syntyä tilannetta, että huoltovarmuuden kannalta kriittiset elintarviketuotanto- ja palvelulaitokset, esimerkiksi sairaalat, jäisivät ilman vettä. Mikäli tulee tilanne, että talousveden tuotanto joudutaan keskeyttämään pintavesilaitoksilla, tilanne on kriittinen esimerkiksi em. laitoksilla saati kuntalaisilla.
Oulujoen vesistö on voimakkaasti säännöstelty ja virtaamavaihtelut poikkeavat paljon luonnontilaisesta. Oulujokea kuormittavat taajamien ja teollisuuden jätevesien lisäksi kalankasvatus, turvetuotanto, maa ja metsätalous sekä haja- ja loma-asutus.
Viimeisen 10 vuoden aikana tapahtunut orgaanisen aineen kuormituksen lisääntyminen joessa on aiheuttanut talousveden valmistuksessa käytettävien saostuskemikaalien kaksinkertaistumisen. Yhteenvetona on todettava, että kv:n hyväksymän varavesijärjestelmän toteuttaminen on välttämätöntä, jotta Oulun vedenhankintaan liittyviä riskejä voidaan hallita.
Juha Silenius
kuntavaaliehdokas (sd.)
Oulu