Pennsylvanian Allentownissa oli viikonloppuna kiire. Tuhannet vapaaehtoiset Barack Obaman kannattajat kiersivät ovelta ovelle varmistamassa, että rekisteröityneet demokraatit todella olivat menossa äänestämään ja että he tiesivät, missä heidän äänestyspaikkansa olivat.
Niistä äänestäjistä, jotka eivät tiistaina muuten pääsisi äänestyspaikalle kerättiin listaa, jotta heidät voitaisiin hakea vapaaehtoisten autoilla vaalipaikoille. Mitään ei haluttu jättää sattuman varaan.
"Vaikka Obaman kampanja on näissä vaaleissa käyttänyt ennennäkemättömän paljon hyväkseen tietotekniikkaa äänestäjien tavoittamisessa, viime vaiheessa meidän on kuitenkin paras jalkautua ovelta ovelle", kertoo vanhassa allentownilaisessa korutehtaassa vapaaehtoistyötä organisoiva Brittany Sidway.
Kuten tuhannet muutkin, hänkin on tullut tänne vapaaehtoistyöhön muualta, koska Pennsylvania on tärkeä vaa´ankieliosavaltio. Sidwayn kotiosavaltio Connecticut on niin vahvaa demokraattien tukialuetta, ettei Obaman kannata siellä tuhlata resursseja kampanjointiin.
"Demokraatit ovat voittaneet täällä Pennsylvaniassa neljissä edellisissä vaaleissa, mutta viime kerralla marginaali oli vain pari prosenttia ja nyt McCainin kampanja panostaa tänne nyt kaikin voimin", Sidway selittää.
"Siksi on äärimmäisen tärkeää että saamme jokaisen demokraattiäänestäjän liikkeelle. Voittajahan korjaa Pennsylvaniasta 21 valitsijamiestä ja se on paljon", hän jatkaa. Myös täällä voittaja saa kaikki osavaltion valitsijamiehet vaikka äänet menisivät melkein tasan.
Muualta tulleet vapaaehtoiset ovat joutuneet itse maksamaan matkansa, mutta majoitus on järjestetty talkoovoimin Obaman kannattajien kodeissa.
"Se ihan hauskaa, tapaa uusia ystäviä", Sidway kiittelee.
77-vuotiaalla newyorkilaisella Allan Gilmorella on syvästi omakohtaiset syyt tulla Pennsylvaniaan auttamaan Obaman kampanjassa.
"Yhdysvaltain korkeimman oikeuden rakennuksessa Washingtonissa lukee tasa-arvoista oikeutta kaikille", Gilmore kertoo.
"Mikään ei voisi olla suurempi valhe tässä maassa. Vaikka olin yksi parhaista oppilaista alemmilla luokilla, minua ei päästetty parhaaseen katoliseen lukioon Marylandissa rotuni vuoksi", hän kertoo.
"Palvelin merivoimissa neljä vuotta jatkuvan rasistisen pilkan kohteena, eikä kukaan esimiehistäni koskaan puuttunut siihen. Siviiliin palattuani rasismi sulki lähes kaikki ne ammatit minulta, joita olisin todella halunnut harjoittaa. En kelvannut ihonvärini vuoksi opettajaksi, en poliisiksi enkä edes palomieheksi, vaikka juuri näiden ammattien väitettiin olevan avoinna myös mustille", Gilmore jatkaa.
Gilmore kertoo olleensa muutaman metrin päässä kuuntelemassa Martin Luther Kingin kuuluisaa "minulla on unelma" -puhetta Washingtonissa elokuussa 1963 ja saaneensa silloin poliittisen herätyksen.
"Vaikka asiat ovat muuttuneet parempaan suuntaan, rasismilla on edelleen liikaa valtaa tässä maassa. Jesse Jacksonin tavoittelemaan presidenttiehdokkuuteen vuosina 1984 ja 1988 en uskonut, mutta Obaman ehdokkuuteen uskon", hän jatkaa.